Kolumni: St. Louis Blues – niin herkullinen kokonaisuus

Kiekkoministeri Ilari Savonen käy läpi kolumnissaan NHL-joukkue St. Louis Bluesin tarinaa. Miksi kyseinen seura on yksi NHL-kauden suurimmista ennakkosuosikeista?

***

St. Louis Blues on ollut pitkään sellainen niin sanottu väliinputoaja. Yksi joukkue siellä läntisessä konferenssissa muiden joukossa. Menestys on pitkään vältellyt seuraa ja oikeastaan vasta viime keväänä joukkue näytti olevansa taas hyvin elossa.

Tällä hetkellä totuus on hirmuinen. Sininen komppania on tehnyt erittäin määrätietoista ja loistavaa rakennustyötä vuosien varrella. Nyt se kaikki on puhkeamassa kukkaan.

Jokereiden nykyinen toimitusjohtaja Jarmo Kekäläinen voi vilkuilla hymyillen nykyistä St. Louis Bluesin joukkuetta. Se on mahtava. Kekäläisellä itsellä on ollut iso rooli huippulupausten varaamisessa ja niiden löytämisessä.

Joukkueen runko koostuu pitkälti 25-vuotiaista ja sen ikäluokan lähellä pyörivistä nuorista taitureista. Niin, nimenomaan taitureista.

Joukkueen nykyinen yhdistelmä on mielenkiintoinen. Päävalmentajana toimii Ken Hitchcock, joka on tiukan ja järjestelmällisen puolustuspelaamisen suoranainen opettaja. Kurinalaisuus on The teema, mutta samalla yksilötaidolle jää tilaa.

Parhaimmillaan joukkue puolustaa tiivisti ja hyökkää vaarallisilla yksilöillään terävästi vastaan. Siihen yhdistelmään kun sisällytetään vielä kaksi erittäin hyvää maalivahtia, on soppa herkullinen.

Selitetään yksityiskohtaisesti.

Lyön esimerkit ja tärpit esille jokaiselta osa-alueelta, niin materiaalin ”loistavuus” aukeaa hyvin.

Maalivahdit

Jaroslav Halak: Slovakialaistorjujan tilastot viime kaudella ovat mainiot. Halak on monipuolinen ja voittava maalivahti, vaikka ailahtelee ajoittain hieman liikaa. Taso on silti korkea.

Brian Elliott: Tekee Bluesin maalivahtikaksikosta todella herkullisen. Elliott pystyisi olemaan varma aloittava ykkönen monessakin NHL-joukkueessa. Jakoi tasaisesti vastuun Halakin kanssa viime kaudella. Keväällä meni jopa ohi. Aloittanut myös nyt erittäin vahvasti. Luotettava, tasainen, varma.

Bluesin maalivahtikaksikko on sarjan parhaita. Tandem on loistava. Nopea maalivahdinvaihto tai muu reagointi on helppoa Hitchcockille. Molempiin maalivahteihin voi luottaa tilanteessa kuin tilanteessa.

Puolustajat

Alex Pietrangelo: 23-vuotiaasta Pietrangelosta voi ennustaa jopa tulevien vuosien Norris-voittajaa. Hän on todellinen paketti taitoa, nopeutta, älyä ja sopivaa fyysisyyttä. Puolustuksen johtohahmo, mennyt koko ajan pelaajana eteenpäin. Parempaa on vielä luvassa. Ja se kuulostaa hurjalta.

Kevin Shattenkirk: TPS:stä tuttu. Pietrangelon tapaan 23-vuotias Shattenkirk on erittäin taitava kiekollinen puolustaja, jonka kohdalla voidaan puhua samoista vahvuuksista kuin Pietrangelon osalta. Erikoisemmalla luistelutekniikalla eteenpäin menevällä Shattenkirkilla on samaan tapaan mahdollisuuksia vielä paljon parempaan. Johtohahmoja.

Kris Russell: Shattenkirkin tapaan TPS:stä tuttu. Itse asiassa reissu Turkuun teki hyvää 25-vuotiaalle kiekolliselle puolustajalle. Ensimmäiset pelit hänen kohdallaan ovat näyttäneet heti erittäin hyviltä. Russell on älykäs, taitava ja nopea puolustaja. Ei niinkään fyysinen, vaan nimenomaan asioita terävällä päällään hoitava moottori. Huikea lisä St. Louisin ylivoiman puolelle, kun muistaa vielä aiemmin mainitut heput.

Wade Redden: St. Louis teki todella hyvän vedon hankittuaan halvalla kokeneen Reddenin peräpäähänsä. New York Rangersissa ison palkkapussin ja muiden haasteiden takia vaikeaan tilanteeseen joutunut puolustaja on edelleen hyvin käyttökelpoinen tapaus NHL:ssä. Redden on kiekollisesti varma ja sopivan rauhallinen. Erittäin mielenkiintoinen tapaus kevään aikana.

St. Louisin puolustuksessa on äärimmäisen paljon kiekollista taitoa, mikä näkyy myös suoraan joukkueen hyökkäämisessä. Kiekko liikkuu nopeasti ylöspäin, mutta ei suinkaan päättömällä tavalla. Puolustajilla on jalkoja nostaa hyökkäyksiä luistellen sekä älyä tehdä koko ajan peliä edistäviä ratkaisuja. Toimii.

Tuohon päälle kun on iskeä vielä Barret Jackmania, Roman Polakia ja vielä hioutumaton kiekollinen puolustaja Ian Cole, on leveyttä sinisellä jengillä mahtavasti.

Hyökkääjät

David Backes: Joukkueen kapteeni 28-vuotias Backes on vastustajien kannalta ärsyttävä tapaus, mutta omalle jengille erittäin tärkeä hahmo. Backesista on muovautunut erittäin hyvä kahden suunnan sentteri, joka pystyy tekemään ratkaisuja hyökkäyspäässä. Todella monipuolinen ja tasainen. Johtaa joukkoja esimerkillä.

Andy McDonald: 35-vuotias hyökkääjä kuuluu nuoressa St. Louisin joukkueessa selvästi siihen kokeneempaan osastoon. Teemu Selänteenkin sentterinä aikanaan toiminut McDonald on yhdistelmä nopeutta, taitoa ja älyä. Muodostanut ensimmäisissä peleissä todellisen tutkaparin venäläistaiturin Tarasenkon kanssa. Ja tulee muodostamaan jatkossakin.

David Perron: 24-vuotiaan Perronin tunnistaa helposti kaukalosta valkoisista luistimista ja erikoisemmasta luistelutyylistä. Perronille alkanut kausi on jo kuudes NHL:ssä. Vielä aivan sitä lopullista läpimurtoa ei ole tullut, vaikka lahjoja ihan liigan kärkitasolle on olemassa. Näppärä, ratkaisukyvykäs, todellinen hyökkäyspään pelaaja. Mielenkiintoinen seurattava jokaisessa pelissä.

Jaden Schwartz: St. Louisin hyökkäyksessä riittää laajuutta useampaan ketjuun. Se on hyvä juttu Schwartzille, joka saa kehittyä rauhassa sopivassa roolissa ensimmäisellä kaudellaan NHL:ssä. Tarasenkon kanssa todellinen huippulupaus, tuottaa iloa Bluesin kannattajille vielä monta monituista vuotta. Taitava, sopivan nopea ja pystyy ratkaisuihin.

Vladimir Tarasenko: KHL:ssä alkukaudella Ilja Kovaltshukin kanssa tuhoja tehnyt Tarasenko on ollut kuin kuningas NHL:n puolella ensimmäisissä otteluissaan. Ajaa vaarallisesti laidasta keskelle ja ampuu hanakasti. Taitoa löytyy, älyä löytyy ja fyysisyyttäkin on tullut koko ajan lisää. Nuoresta venäläisestä on kasvamassa nopeasti kannattajien suosikkipelaaja. Erittäin mielenkiintoinen tapaus nyt ja tulevia vuosia ajatellen.

Ja eivätkä nimet tuohon lopu. T.J. Oshie, Patrik Berglund, Alexander Steen, Chris Stewart, Matt D’Agostini ja niin edelleen.

Huh hei, St. Louisilla on selkeästi NHL:n laajin hyökkäysmateriaali. Noiden taitavien yksilöiden perään on lyödä vielä hyviä rouhijoita. Palapeli on valmis.

Miksi sitten halusin käydä yksilöitä läpi? Koska nuo nimet ovat osoitus siitä, kuinka hyvää työtä organisaatiossa on jo useamman vuoden ajan tehty. Nyt käsillä on huikea lopputulos.

Kurinalainen pelitapa, nopeutta, taitoa, sopivasti fyysisyyttä, nuoruuden intoa ja kokemusta.

St. Louis Blues on huikea joukkue.

Se on nyt huikea ja se on huikeat monet seuraavat vuodet. Runko on vahva, eikä se hajoa helposti käsiin.

Blues on jo tänä keväänä suurimpia ennakkosuosikkeja pudotuspeleihin edetessä. Kaikki palaset ovat todella lupaavia.

Täten, kaino kehotus:

Tätä jengiä kannattaa seurata kevään mittaan.

Ilari Savonen (@ilarisavonen)