Käsittämätön urotyö herättää ihmetystä kolmannesta NHL-finaalista – ”Miten tuo oli edes mahdollista?”

Stanley Cup -finaaleissa on nyt takana kolme ottelua, kun Suomen aikaan maanantain ja tiistain välisenä yönä Tampa Bay Lightning kävi hakemassa voiton Chicago Blackhawksin luota, kun lukemat merkattiin Lightningin hyväksi 3-2.

Toimittajat Ilari Savonen ja Antti Eteläaho käyvät läpi kolmannen pelin puhuttaneet asiat ja isoimmat pointit.

***

Iso ryöstö Lightningille. Voiko näin väittää?

Savonen: Kyllä. Blackhawks oli pelillisesti edellä pitkiäkin jaksoja, mutta Lightning löysi keinot voittoon. Se tuli eriin vahvasti ja oli lopulta kohtuullisen tehokas paikoissaan. Johtavia pelaajia nousi esille ja se pystyi puolustamaan tiiviisti. Blackhawks ampui paljon ja oli nälkäinen ja oli hyvällä intensiteetillä pelitapahtumissa mukana. Mutta. Ei riittänyt. Taisteluvoitto tuo oli Lightningille. Varsinkin kun Ben Bishopin kohdalla näytti välillä siltä, että nyt on koko pleijareiden taival ohi hänellä.

Eteläaho: Tämän pelin piti olla Chicago Blackhawksin. Lightningilla oli ongelmia maalivahdin kanssa ja peluutusmestari Joel Quennevillellä oli vaihtoetu. Ensimmäisessä erässä näyttikin siltä, että Chicago kävelee vielä Tampan yli kolmannen finaaliottelun voittoon, mutta toisin kävi. Tampa Bay saa olla erittäin onnellinen siitä, että seura onnistui voittamaan tämän pelin. Kaikki merkit viittasivat ihan muualle. Tosin Blackhawksilla on yllättävän suuria alisuorittajia kokoonpanossaan. Neljännessä finaalissa on Chicagon kärkipelaajien pakko nousta takaisin heille tutulle voittotasolle.

Niin, Ben Bishop. Näytti jo siltä, että hänen osaltaan sarja on taputeltu. Mutta ei? Mitä ihmettä?

Savonen: Kyllähän ensimmäisessä erässä näytti hirveältä se, miten hitaasti hän nousi jatkuvasti jäästä ja millaisia kivuliaita irvistyksiä sieltä irtosi. Mutta niin vain tuli toiseen erään ja niin vain tuli kolmanteen erään ja torjui lopulta Lightningin voittoon. Käsittämätön urotyöhän se oli ja kyllähän tässä tuli mietittyä, että ”miten tuo oli edes mahdollista?” Huhuttu polvivamma kun näytti todella pahalta, mutta eipä siinä sitten. Voitto taskuun ja finaalisarjassa johtoon. Ehkä sitten pitää nostaa hattua Lightningin päävalmentajalle Jon Cooperille, jolla luottoa löytyi ja rauhallisuutta, vaikka moni olisi voinut vetää Bishopin melko äkkiä pois kehistä tuskien tullessa esille. Mutta ei vetänyt. Se tuotti tulosta. Bishop oli kuitenkin kaiken keskellä todella hyvä.

Eteläaho: 36 torjuntaa ja kaksi päästettyä maalia. Puolikuntoisena. Bishopin loukkaantumistilanne tarjosi Chicagolle avaimia voittoon, mutta Blackhawks ei niitä avaimia käyttänyt. Erityisesti ensimmäisessä erässä Bishopilta nähtiin hieman yllättäviä ylipelaamisia. Hänen rebound-kiekkojen kontrollointi oli myös ajoittain huonolla tasolla. Silti hattua on nostettava, sillä niin hienosti hän itsensä kokosi loppupelin aikana. Oli lopulta yksi Lightningin tärkeitä palasia voiton kannalta

Victor Hedman. Ylivoimainen pelin MVP?

Savonen: Oli. Hedman on pelannut muutenkin aivan loistavat finaalit jo tähän mennessä ja on ollut koko pudotuspelien matkalla isoimpia pelaajia Lightningille. Noussut jopa ihan MVP-palkinnon äärelle, sillä otteet ovat olleet huikeita. Kahdessa ensimmäisessä finaalissa oli pimentämässä Patrick Kanea ja Jonathan Toewsia, nyt otti hyökkäyspelin suhteen järkyttävästi vastuuta, kun oli alustamassa niin Ryan Callahanin kuin Cedric Paquetten osumia. Isokokoinen Hedman on väkevän luisteluvoimansa myötä koko ajan joka puolella. Tukee hyökkäyksiä loistavasti, pystyy tekemään peliä, mutta sitten taas omassa päässä on mailapuolustamisessa erinomainen ja pystyy myös tuomaan fyysisyyttä. Hiljalleen nousemassa sinne, minne häntä povattiinkin nuorena, eli NHL:n tähtipakkien joukkoon. Kun olet NHL:n kärkiseuroihin kuuluvan joukkueen selvä ykköspakki, niin yleensä olet myös aika hyvä puolustaja.

Eteläaho: Ruotsalaispakki on pelaamassa itseään kohti pudotuspelien arvokkaimman pelaajan Conn Smythe –palkintoa. Hedman oli kolmannessa finaaliottelussa suorastaan maaginen. Oivaltavia syöttöjä ja pelinlukutilanteita tuli enemmän kuin kourallinen. Tässä on sellainen tukipilari, joiden varaan dynastioita yleensä rakennetaan. Lightningin pelaajien ikärakennetta katsomalla on todettava, että seuralla on mahdollisuudet olla uuden ajan NHL-dynastia. Hedman on yksi päävalmentaja Cooperin luottopelaajia ja sitä ei tarvitse ihmetellä. Cooper sanoikin kolmannen finaalin jälkeen: ”siinä kesti muutama vuosi, mutta nyt Victor Hedman on saapunut.”

Blackhawksin ilonaiheet ja epäonnistujat. Marian Hossa ja Brandon Saad loistivat, Kyle Cumiskey ja Trevor van Riemsdyk taas olivat pulassa.

Savonen: Saad ja Hossa ottivat totisesti vastuuta ja varsinkin Hossan peli häikäisi. Missasi yhden avotontin, mutta painoi töitä hullun lailla ja loi paikkoja, voitti kulmavääntöjä ja teki paljon positiivista Blackhawksille. Nyt se ei riittänyt voittoon, mutta yksi Hossan pudotuspelien vahvimmista peleistä. Ja kyllä, Blackhawksin valmennuksen niin sanottu ”neljän puolustajan” kuormittaminen näkyi sitten pahasti vitos- ja kutospakkien Cumiskeyn ja van Riemsdykin otteissa. Tuli paljon virheitä ja esimerkiksi ratkaisumaali syntyi siitä, että Cumiskey puolusti kiekkoa, ei miestä. Ja Paquette kiitti. Tämän pelin perusteella ei olisi ihme, jos Kimmo Timonen pelaisi seuraavassa pelissä Blackhawksin takalinjoilla, vaikka aika sietämätön tilanne tuo on tällä hetkellä pienemmälle roolille jääville puolustajille takalinjoilla.

Eteläaho: Hossa oli paras kenttäpelaaja Blackhawksin puolelta. Useiden finaalien konkari oli alati vaarallinen hyökkäysalueella. Hänen tutkaparinsa Saad pääsi useamman kerran koittamaan Hossan tarjoilusta. Kerran napsahti kaikki kohdalleen ja kiekko löysi tiensä Tampa Bayn maalin yläkulmaan. Vaikka Hossa ja Saad olivat vaarallinen kaksikko, on Blackhawksin kärkipelaajilta löydyttävä paljon lisää, jotta seura voi vielä taistella Stanley Cupista. Patrick Kane oli ensimmäistä erää lukuun ottamatta jälleen näkymätön. Jonathan Toews oli vahva aloituksissa, mutta ei hänkään kovin – tai ainakaan totutun – vaarallinen pelaaja Lightningille loppujen lopuksi ollut.

Ilari Savonen
Twitter: @ilarisavonen

Antti Eteläaho
Twitter: @finanatsu