Juuri tällä päivämäärällä NHL:ssä pelaa 33 suomalaista. Parhaimmillaan luku on melkeinpä 40, sillä AHL:ssä on 15 suomalaista kyttäämässä kutsua ylöspäin.

Miten muut toimijat?

Valmentajia: 0
Tuomareita: 0

Valmentajien kohdalla on riittänyt keskustelua siitä, lähtisikö joku yrittämään ison muurin rikkomista.

GM-tilastoja sen sijaan komistaa luku 1, kun Jarmo Kekäläinen teki aikanaan historiaa olemalla ensimmäinen ei-pohjoisamerikkalainen toimija kyseisessä tehtävässä.

Suomalaisia varataan NHL:ään jatkuvalla syötöllä ja ylipäätänsä suhtautuminen eurooppalaisiin pelaajiin on nykypäivänä hyvin suotuisaa.

Mutta kaksi kappaletta lukemia 0 kertoo toisesta puolesta.

– Sinne on hirveän vaikea päästä, kun niillä on se oma juttunsa siellä. Toki enemmän ja enemmän pelaajia menee ja varataan sinne. Olisihan se varmasti hyvä, jos sinne saisi muutenkin eurooppalaista osaamista, Liigassa tänä päivänä tuttuihin tuomarinimiin kuuluva Anssi Salonen puhuu SuomiKiekko-sivustolle.

Ylipäätänsä Euroopasta tulleita tuomareita ei ole nähty NHL:ssä kuin muutama kappale.

Vuori onkin iso kiivettäväksi.

Tällä hetkellä NHL:ssä toimii vain yksi ei-pohjoisamerikkalainen tuomari. Venäläisviheltäjä Jevgeni Romasko.

Mutta tähän listaan on halua lisätä ainakin yksi suomalaisnimi.

Salonen ei nimittäin kiertele tavoitteiden kanssa.

Se on NHL.

– Totta kai.

– Kyllä me ”Saken” kanssa yritettiin antaa kohtuulliset näytöt tuossa. Joka päivä tehdään hommia sen eteen, että se tavoite olisi joskus mahdollista.

Hienossa paikassa

Sakella Salonen meinaa Sakari Suomista, jonka kanssa hän oli viheltämässä nuorten MM-kisoissa.

Suominen oli linjatuomarina pronssiottelussa, Salonen taas sai upean kunnian, kun hän oli toinen päätuomari finaalissa Kanadan ja USA:n välillä.

– Olihan se erilainen kokemus, jos vertaa siihen mihin on tottunut. Peli on siellä niin nopeaa, että ei ainakaan meikäläisen aivoilla ehdi ajattelemaan mitään muuta kuin sitä itse peliä, Salonen naurahtaa.

Salosen mainitsema Suominen lähtee piakkoin Pohjois-Amerikkaan tuomarivierailulle, sillä hän viheltää ainakin kolmessa AHL-ottelussa helmikuun alussa.

Salosella kyseinen kuvio ei ole ainakaan vielä vireillä.

– Mutta tosi avoimin mielin olen, jos tulee mahdollisuus. Ja varmasti näytetään vihreää valoa (Jyri) Rönnin ja muiden puolesta, jos sellainen paikka tulee.

Nuorten MM-kisoissa Suomelta odotettiin vaikka mitä, mutta lopulta Salonen oli ainut härmän edustaja itse finaalissa.

Jo sen perusteella reissua voi nimittää onnistuneeksi. Vastuuta kun tuli ihan siellä viimeisessä pelissä.

Vaikka itse tilaisuus oli erityislaatuinen, ei se Salosen mukaan eronnut kuitenkaan niin paljoa normaalista liiga-arjesta.

– Aika samanlaista se oli kuin täällä Suomessa. Käydään videoiden kautta läpi niitä tilanteita, mitä siellä on tapahtunut ja nostetaan esille muutamia pääpointteja, mitä pitäisi näkyä seuraavissa peleissä. Ja ei se meteli hallissa sen suuremmaksi nouse, mitä se on esimerkiksi täällä Suomessa pudotuspeleissä.

Nouseva nimi

Salonen, 30, on murtautunut viime vuosien aikana aivan suomalaiseen tuomarieliittiin. Salosen otteista paistaa esille jämäkkyys, yhteistyöhalukkuus sekä vahva peliymmärrys.

– Seuraan hirveästi omalla ajalla jääkiekkoa ja pyrin oppimaan erilaisia pelityylejä. Haluan tietää mahdollisimman paljon eri asioista.

Eikä kehittyminen ole pelkästään kaukalon ulkopuolelta tuleva huomio.

– Olen ihan eri kaveri kuin silloin 8-9 vuotta sitten, kun tulin näihin hommiin, Salonen myöntää.

Kaukalon sisällä Salonen on havainnut sen, että arvostus on kasvamassa päin.

– Sitä alkaa saada vähän vastakaikua pelaajilta. He alkavat luottaa, vaikka parta ei sen kummemmin kasvakaan, Salonen hymähtää.

– Sitä yrittää olla mahdollisimman hyvä ja sitten katsotaan, että mihin se riittää.

Arvostuksessa ja sen määrässä Salosella on osuva vertailukuva: Jari Levonen.

– Jos sitä arvostusta vertaa siihen, mitä se ”Japalla” on, niin vielä ollaan aika lastenkengissä. Onhan se ihan kurko noissa hommissa.

– Jos joskus pääsen sille tasolle, missä Japa on, niin sitten se arvostus on todella kohdallaan. Mutta kyllä varsinkin Tampereella ihmiset tuntevat jo aika hyvin, kun siellä hallilla pyörin harvasen päivä.

Apu kehityksessä

Kun Salosta kuuntelee, voi helposti havaita innostusta tuomarina toimimista kohtaan.

Se ei ole mikään oletus, sillä loppupeleissä tehtävä on rankka.

Normaalikatsoja ei edes erota, milloin tuomari on onnistunut iltapuhteessaan. Samalla rima virheistä ilkkumiselle on edelleen hyvin matala.

Ja onhan tuomari se taho, jonka virheet korostuvat. Pelaajalta vaaditaan kardinaalimoka, jotta se nostettaisiin esille.

– Totta kai kaikille tulee mokia. Niistä pitää puhua ja ne pitää myöntää, Salonen miettii.

– Mutta en näe, että meillä olisi yleisellä tasolla mitään ongelmia. Joka puolella tuomioiden pitäisi olla samanlaisia ja siihen pyritään illasta toiseen.

Iso apu tuomareille on ollut Rönn, joka nimettiin erotuomarijohtajaksi kesällä 2015.

Salonen itse on yrittänyt ottaa kaiken irti tästä mahdollisuudesta.

– Hänellä on niin kova kansainvälinen kokemus ja hän on tuonut sieltä tuulahduksia todella paljon. Hän tekee töitään omalla tyylillään ja hän antaa todella paljon vinkkejä siitä, mitä pitäisi tehdä tai miten voisin tulla paremmaksi. Hänellä on paljon vuosia ja paljon pelejä takanaan.

– Kyllä niistä kannattaa ottaa opikseen.

Ammatiksi

Iso tavoite Salosella on NHL.

Mutta.

– Ihan ylipäätänsä se, missä tätä voi tehdä ammatikseen, on tavoite. Missä se sitten tapahtuu, niin sitä ei ikinä tiedä.

– Kyllä mää tätä lajia niin paljon rakastan ja kun pelaamisesta ei tule mitään, niin kokeillaan nyt tällä tavalla, Salonen heittää iloisen ilmeen kera.

Iloinen ilme tulee myös ajankohdasta. Liigassa pelit ja panokset kovenevat, kun kevät lähestyy.

Ja aivan sama tilanne on myös tuomareilla.

– Toki vielä jaetaan ihan saman verran pisteitä kuin syksyllä, mutta kyllä me kaikki tiedämme sen, että nämä pelit tulevat tärkeämmiksi ja hektisimmiksi koko ajan. Kyllä meidänkin pitää olla parhaimmillaan ja halutaan olla parhaimmillaan.

– Niistä peleistä mekin taistellaan koko ajan. Meillä on helkutin hyvä porukka tuossa kasassa.

Realiteetit ovat yksinkertaiset myös tuomareilla.

– Parhaat viheltävät lopussa, Salonen tietää.

Tästä kumpuaa iso tavoite keväälle.

Niin hassulta kuin se kuulostaa, ei Salosta olla vielä nähty Liigan finaaleissa.

– Se viimeinen peli. Sinne sitä haluaa päästä.

– Ensin sitä toki toivoo, että pääsee pudotuspeleihin. Kyllä me niistäkin paikoista tässä taistellaan.

Salonen puhuukin siitä, miten tuomareiden keväässä on paljon samankaltaisuutta pelaajien kanssa.

– Aina sitä haluaa olla jäällä.