On valitettavaa, miten päähän kohdistuneet taklaukset ovat olleet Liigan alkukauden isoin puheenaihe.

Pelaajat ja valmentajat alkavat olla turhautuneita aiheeseen. Varmasti myös katsojat. Aktiivinen ja viihdyttävä peli jää täysin varjoon, kun jokaisella kierroksella kolisee.

– Ei tietenkään pidä sanoa niin, etteikö näistä pitäisi puhua. Toki vastapainona pitää tuoda esille sitä, mikä on hyvin. Liigassa on tällä hetkellä paljon hyviä asioita, 36 vuotta täyttänyt Leijona-ikoni Lasse Kukkonen muistutti.

Ne hyvät asiat jäävät vain nyt helposti varjoon.

Koko aihe vaatii katsojilta kärsivällisyyttä tällä hetkellä.

– Uskon, että nuo (törkytaklaukset) tuosta hälvenevät, kun päästään taas sinuiksi vauhdin kanssa. Nuo ovat vakavia asioita ja nuo ovat helposti tapetilla. Jääkiekko on kuitenkin kontaktilaji, missä sattuu ja tapahtuu. En usko, että noita tahallaan tehdään. Toki, yksittäisen ihmisen pään sisälle ei voi kukaan mennä, Kärppien päävalmentaja Mikko Manner pyöritteli aihetta.

Joukkueiden edustajat joutuvat puhumaan kieli keskellä suuta. Jos Manner ei uskonut tahallisuuteen, niin ainakin Sportin Markus Kankaanperän kohdalla on syytä epäillä toisin.

”Delegaatio toteaa, että käsiteltävänä olevassa tapauksessa Kankaanperällä on ollut hyvin aikaa tiedostaa pelitilanne ja päättää miten hän aikoo matalassa asennossa olevaa vastustajaa taklata. Kankaanperä on osoittanut sääntöjen vastaisella taklauksella selvää vastustajan kunnioituksen puuttumista.”

Suomeksi: Kankaanperä taklasi tahallaan päähän.

Miltä se myös näyttää.

Siksi 12 ottelua on jopa pieni pelikielto Liigan kaikkien aikojen jäähykuninkaalle.

Varsinkin kun kyse on 7+5 -muotoisesta kakusta.

****

”Kankaanperälle on määrätty pelikieltoa aiemmin Liigan kurinpitomenettelyssä ennen tätä tilannetta neljästi. Tapauksissa kolmessa on ollut kyse päähän kohdistuneista taklauksista.”

Kankaanperä osoitti täydellistä kunnioituksen puutetta kohdistettuaan taklauksensa suoraan Kärppien hyökkääjää Ville Leskistä päähän.

Tässä olennaista on nimenomaan kohdistus. Ässien hyökkääjä Matti Lamberg yritti suunnata oman taklauksensa keskivartaloon, mutta ”pää alhaalla” -efekti tuotti karun lopputuloksen.

Lambergin kohdalla kyse oli enemmän siitä, olisiko hänen pitänyt viedä tilanne loppuun, kuin siitä, miten viimeinen silaus tehtiin.

Kankaanperällä oli kaikki mahdollisuudet taklata puhtaasti.

Niin hän ei tehnyt.

Siksi hänelle olisi voinut lyödä aivan hyvin alkukauden suurimman pelikiellon. 15 ottelua ei olisi ollut yhtään liikaa. Vieläpä osa-alueella, jota markkinointiin kovaan ääneen kauden alla.

****

Pitäisikö Lambergin kaltaisia tilanteita nähdä Liigassa? Kyllä ja ei.

Tilanteet pitää viedä loppuun. Taklaus on tapa, jolla voi riistää kiekon. Liiga kaipaa kovia taklauksia.

Mutta Liiga kaipaa erityisesti puhtaita kovia taklauksia.

On täysin oletettavaa, että myös jatkossa päähän kohdistuneita taklauksia tulee vastaan. Liigassa lähemmäs jokainen joukkue pelaa tällä hetkellä hyvin aktiivista jääkiekkoa ja vanha kunnon träppääminen on jäänyt vähemmälle.

Vauhdit ovat kasvaneet, mutta taklauskulttuuri ei ole kehittynyt samaisella nopeudella.

Se on näkynyt alkukaudella.

– Joskus käy niin, että kumpikaan osapuoli ei ehdi reagoida tilanteeseen. Videolta kun tilanteita katsotaan, niin on aina helppo sanoa, että miten olisi pitänyt tehdä ja miten olisi pitänyt toimia. Ainoa tapa millä noista pääsee eroon, on se, että noista puhutaan ja noita käydään läpi. Voi olla, ettei noista päästä koskaan eroon, kun tietää lajin luonteeseen. Mutta että saataisiin pahimmat tilanteet pois. Opittaisiin niistä ja opittaisiin pelaajina tekemään oikeita valintoja eri tilanteissa, Kukkonen sanoi fiksusti.

Tässä on nimenomaan ison opin paikka.

Joukkueilla itsellään on ollut opeteltavaa siinä, miten pelata jatkuvan kovan paineen alla.

Yksilöillä on oppimista siinä, miten taklata, kun taklattavat eivät ole jatkuvasti täysin valmiina ottamaan taklauksia vastaan.

Jukureiden puolustaja Valtteri Hietanen ei ollut valmiina ottamaan Lambergin taklausta vastaan.

Kärppien hyökkääjä Leskinen ei ollut valmiina ottamaan Kankaanperän taklausta vastaan.

Fakta numero yksi ja fakta numero kaksi.

Kuten Kukkonen sanoi, on helppoa jälkikäteen sanoa, että miten tilanteessa olisi pitänyt toimia.

****

Lambergin tilanteessa oli loppupeleissä epäonnea, kun keskivartaloon suunnattu taklaus osui päähän.

Kankaanperän tilanteessa ei ollut minkäänlaista epäonnea, vaan silkkaa tyhmyyttä.

Siksi on vaikea ostaa Liigan uuden kurinpitodelegaation linjaa.

Aivan samalla tavalla Kankaanperän taklaus oli tapaus, josta olisi voinut tehdä esimerkin.

Lambergin pää pistettiin vadille tylyllä tavalla. Kankaanperä taas ansaitsi kaiken paskan omalla typeryydellään.

Liigan kurinpidon olisi pitänyt näyttää se, täysin peliin kuulumattomista taklauksista pitää tulla erittäin kovia seurauksia.

12 peliä voi kuulostaa siltä, että nyt näytettiin, mutta kun rakenteeseen pureutuu, ei tuota voi täysin allekirjoittaa.

Ero oli kuitenkin siinä, että Kankaanperällä oli aikaa reagoida siihen, millaisessa peliasennossa taklattava pelaaja on. Lamberg oletti, että Hietanen on täysin taklattavissa maalin takana.

Loppupeleissä Kankaanperän tilanne oli huomattavasti härskimpi.

Ja hän sai itse teosta paljon vähemmän.

Sitä on vaikea ymmärtää.