Tänään on hieno ilta suomalaisille jääkiekon ystäville. Erityisesti jyväskyläläisille JYP-faneille.

Tänään illalla kello 19.45 alkaen JYP pelaa jääkiekon Mestarien liigan finaalissa.

Mikä hienointa, JYP voittaa CHL:n ensimmäisenä suomalaisseurana koskaan.

Kirsikka kakun päällä on se, että tänään on myös tilipäivä. JYP nimittäin voittaa, vaikka kansainväliset vedonlyöntiyhtiöt eivät tähän usko.

Växjön kotivoiton kertoimet pyörivät suunnillen haarukassa 1,6–1,7. JYPiä pääsee iskemään maistuvilla noin 4-4,5:n nurkilla pyörivillä kertoimilla.

Kiitos tarjouksista!

* * *

Ok, Växjö Lakers johtaa Ruotsin pääsarjaa SHL:ää ylivoimaisesti ja on yksi Euroopan kovimmista jääkiekkojoukkueista.

Ok, onhan siellä niitä svenssoneita, se superlupaava Pettersson, löytyypä Lakersin riveistä myös tehokas suomalaiskaksikko Janne PesonenTuomas Kiiskinen.

Mutta svenssoneilla ei ole JYPin hurrikaaniluonnetta, (keski)suomalaista jääkiekkosydäntä.

Aina silloin, kun JYPin on todella täytynyt puristaa itsestään paras irti, se on siihen pystynyt.

Vakuutuin JYPin otteista erityisesti lokakuun viimeisenä päivänä, kun JYP voitti CHL:n neljännesvälierien avausottelussa Tapparan kotonaan maalein 3–1. Parhaimmillaan Tappara ei saanut hurrikaanista hippaa, vaikka peli pysyikin pitkään tasaisena. Jani Tuppurainen iski JYPin kolmannen maalin vajaat neljä minuuttia ennen loppua.

Ottelun jälkeen ihastelin Tuppuraiselle pukukoppikäytävällä, että noinko hyviä te tosiaan pystytte olemaan. Tuppurainen ei lähtenyt kovin avoimesti hehkutukseen mukaan, mutta myötäili ajatusta varovaisilla kommenteilla ja ennen kaikkea hymyillä.

Viikko myöhemmin Tappara ja JYP kohtasivat Tampereella. Vuosikymmenten saatossa paljon enemmän JYPin pelejä nähnyt kollegani tviittasi ensimmäisellä erätauolla (saattoi olla jo avauserän aikana, en muista tarkkaan), että tänään muuten päättyy JYPin taival CHL:ssä.

Olin vähän, että noinko huonosti oman kotikaupunkisi joukkueen tunnet, tai noinko skeptinen olet.

[nosto tasoitus=”oikea”]JYP on aina löytänyt jonkin keinon naarata, kairata, survoa tai runnoa tarvittava tulos taululle.[/nosto]

Tappara oli aloittanut ottelun ryminällä ja siirtynyt johtoon jo neljännellä minuutilla. JYP kesti paineen alla erätauolle yhden maalin takaa-ajoasemassa ja siirtyi toisen erän aikana 1–2-vierasjohtoon. Tapparan päätöserän kaksi maalia eivät riittäneet kuin kunniakkaaseen maalin tappioon yhteistuloksessa.

Pelin jälkeen onnittelin Tuppuraista, joka totesi uskovansa, että JYP voi mennä CHL:ssä ”todella pitkälle”.

Tuppurainen tunsi joukkueensa.

* * *

Miksi tuo tarina oli oleellinen?

Siksi, että se kertoo JYPistä oikeastaan kaiken.

Tämän kauden JYP on sielultaan, ytimeltään, voittava joukkue – ehkä pitäisi sanoa voittajajoukkue.

Sillä, kuten aiemmin kirjoitin, aina kun JYPin on todella täytynyt puristaa irti voitto, tai jokin muu tietty tulos, se on sen tehnyt. JYP on aina löytänyt jonkin keinon naarata, kairata, survoa tai runnoa kyseinen tulos taululle. Kaunista se ei ole aina ollut, mutta aina JYP on sen tehnyt.

[nosto tasoitus=”oikea”]Kollega kertoi, ettei ollut koskaan nähnyt minkään joukkueen olevan jääkiekko-ottelussa niin pahasti pesukoneessa kuin JYP oli Trinecissä. JYP eteni finaaliin.[/nosto]

Välierät Ocelari Trineciä vastaan sujuivat samaan tapaan kuin Tappara-taistot. JYP hankki kotiottelussa kahden maalin johtoaseman ja lähti puolustamaan tätä Tshekkiin aivan vimmaisen kotijoukkueen ja -yleisön eteen.

Edellä mainittu kollegani kommentoi, ettei ole todennäköisesti ikinä nähnyt minkään joukkueen olevan jääkiekko-ottelussa niin pahasti pesukoneessa kuin JYP oli Trinecissä.

JYP hävisi ottelun kahdella maalilla ja voitti lopulta voittomaalikilpailun – ja eteni finaaliin.

Taas JYP oli kairannut juuri sen tuloksen, jonka tarvitsi. Toisen paikalla olleen kollegan mukaan JYPin joukkue oli lentokentällä väsyneempi kuin mikään hänen koskaan näkemänsä mieslauma – ja myös onnellisempi. Ja vielä yltä päältä pestynä!

* * *

Miksi JYP löytää aina keinot, miksi JYP naaraa aina tiukassa paikassa juuri sen tuloksen, jonka tarvitsee?

Koska JYPin joukkueessa on voittajia ja suuria johtajia.

Maailman- ja KHL:n mestari Jarkko Immonen, monta vähintään kaksinkertaista Suomen mestaria kapteeni Juha-Pekka Hytösen johdolla, Euroopan viimeisenä pelaajana kaatuva ja vielä sen jälkeenkin vastustajan nilkkaa pureva Tuppurainen, fanien sydämet sulattanut iki-jyppi ja -taistelija Ossi Louhivaara, uuteen lentoon Jyväskylässä noussut maalitykki Juuso Puustinen, Tallinnan-täryjyrä Robert Rooba, puolustuksen kokeneita Mikkoja Mäenpäätä, Kaltevaa ja Kuukkaa unohtamatta.

JYPin vahvuus on myös, että se on pelannut jo monta vuotta Marko Virtasen valmennuksessa samaa peliä, jonka Tuppurainen taannoin osuvasti kiteytti rumpukiekoksi. Asiantuntijat ovat välillä arvostelleet JYPiä kiekollisen pelin puutteesta/osaamattomuudesta, mutta se ei lopulta ole kovin oleellinen seikka – varsinkaan tänään, kerrasta poikki -finaalissa.

Tänään oleellista on luonne, jota myös sydämeksi voi kutsua.

Se on JYPillä niin vahva, että joukkue voittaa tänään Mestarien liigan finaalin.

Jollain ihme keinolla.