Vellu Ketola, tänään 70, on yhä rautaisessa kunnossa – MM-kultaleijona paljastaa: ”Hävisin MM-leirillä Vellulle kuntotestissä!”

Yksi Suomi-kiekon kaikkien aikojen suurimmista legendoista, Veli-Pekka ”Vellu” Ketola täyttää tänään 70 vuotta. SuomiKiekko.com onnittelee!

Merkkipäiväänsä Ketola viettää Kanarian auringon alla vaimonsa Maritan kanssa. Pari on pitänyt yhtä 1960-luvun puolivälistä asti.

Ketolan meriittien lista jääkiekossa on valtavan pitkä. Ensimmäinen SM-sarjaottelu vain 15-vuotiaana vuonna 1964 Porin Karhuissa, kolme Suomen mestaruutta (Karhut 1965, Ässät 1971 ja 1978), kaksi pistepörssin voittoa (1970–71 ja 1978–79), yhteensä 401 SM-sarjan ja -liigan ottelua tehoilla 263+271=534 ja 26 pudotuspeliä (14+23=37), kahdet olympialaiset (Grenoble 1968 ja Sapporo 1972), kuudet MM-kilpailut, kaksi Kanada Cupia (1976 ja 1981), yhteensä 183 A-maaottelua pisteillä 60+45=105, Pohjois-Amerikan toiseksi kovimman jääkiekkosarjan WHA:n mestaruus, 44 NHL-ottelua…

SM-liigan pistepörssin voittajalle vuosittain luovutettava palkinto on nimetty Ketolan mukaan.

Historiaa kaukalossa

Jo vuonna 1969 Ketola kävi NHL-joukkue Detroit Red Wingsin harjoitusleirillä, mutta koska olisi saanut sopimuksen vain farmijoukkue Grand Rapids Griffinsiin, hän palasi Suomeen.

[nosto tasoitus=”oikea”]Ketola on muistellut olleensa SM-liigaan melko ylivoimainen pelaaja.[/nosto]

Syksyllä 1974 Ketola ja Heikki Riihiranta tekivät sitten suomalaista jääkiekkohistoriaa, kun kaksikko lähti ammattilaisiksi WHA-liigan Winnipeg Jetsiin. Siellä Ketola pelasi mm. aikansa supertähtien Bobby Hullin ja Ulf Nilssonin sentterinä. Joukkue voitti WHA:n mestaruuden kaudella 1975–76.

Ketola on muistellut, vailla uhoa, että palattuaan Suomeen kaudeksi 1977–78 hän oli SM-liigaan melko ylivoimainen pelaaja. Paluukaudellaan hän teki Ässissä pisteet 27+29=56, mutta Kärppien Henry Saleva vei pistepörssin voiton tehoilla 25+35=60. Ketola kuitenkin ratkaisi mestaruuden Ässille tekemällä yhdeksässä pudotuspelissä hurjat tehot 10+10=20 ja ratkaisevassa neljännessä finaalissa 2+4=6. Ässät voitti tuon finaalin Porin Isomäessä 6–3.

Seuraavalla kaudella Ketola voitti 36 ottelua käsittäneen runkosarjan pistepörssin tehoilla 23+49=72 ja Ässät voitti runkosarjan, mutta finaaleissa Tappara oli parempi otteluvoitoin 3–2.

[nosto tasoitus=”oikea”]Vasta lopettamispäätöksensä jälkeen mies kävi pelaamassa NHL:ssä![/nosto]

Keväällä 1980 Ketolan johtama Ässät oli jälleen finaaleissa, mutta tällä kertaa HIFK vei Kanada-maljan voitoin 3–0. Keväällä 1981 Ässät hävisi puolivälierissä HIFK:lle, ja Ketola päätti lopettaa uransa, vaikka oli ollut runkosarjan pistepörssin nelonen.

Erikoista, mutta paljon Ketolasta itsestään kertovaa, on se, että vasta lopettamispäätöksensä jälkeen mies kävi pelaamassa NHL:ssä! 44 ottelua Colorado Rockiesin paidassa toivat ”jäähdyttelijälle” kelpo tehot 9+5=14.

Vielä kaudella 1982–83 Ketola kävi pelaamassa Suomen silloisen I divisioonan KalPassa kymmenen ottelua.

Värikäs ura myös johtajana

Peliuran päättymisen jälkeen kului kymmenen vuotta, ennen kuin Ketola palasi tosimielellä takaisin jääkiekon pariin. Tuon kymmenen vuoden aikana Ketolalla ei aina kulkenut kovin ruusuisesti – ehkä vauhdikkaasti kylläkin.

[nosto tasoitus=”oikea”]Ajattelin kiertää korkin auki, mutta päätinkin laittaa sen vielä lujempaa kiinni.[/nosto]

Ketola on kertonut julkisuudessa, mm. Pelin Jälkeen -kirjassa (Juhani Tamminen/Gummerus 2006) peliuransa jälkeisestä runsaasta alkoholin käytöstä ja vaikeuksista sopeutua ns. normaaliin elämään.

Ketola kiersi korkin lopullisesti kiinni vuonna 1993. Hän on kuvaillut käänteentekevää hetkeä Ilta-Sanomien Suoraa puhetta -ohjelmassa näin:

– Moni tietää, millainen fiilis voi aamulla olla. Ajattelin kiertää korkin auki ottaakseni jotakin miestä väkevämpää, mutta päätinkin laittaa sen vielä lujempaa kiinni, Ketola kertoi marraskuussa 2015 esitetyssä ohjelmassa.

– Tietysti tämmöisiä asioita pitää pohtia jo vähän aikaisemmin, eivät ne itsestään tapahdu. Tähän tulokseen kuitenkin tulin, että se on parempi nyt näin. Mihin mä tätä nyt välttämättä tarvitsen. Päädyin olla ottamatta, se oli hyvä päätös. Edelleen siinä ollaan, Ketola sanoi.

Samana syksynä 1993 mies palasi jääkiekon pariin, suoraan Ässien päävalmentajaksi. Jo seuraavasta kaudesta alkaen Ketola toimi Ässissä sekä toimitusjohtajana että päävalmentajana. Ketolan valmennuskaudella Ässät saavutti keväällä 1995 pronssia.

[nosto tasoitus=”oikea”]Toimitusjohtaja Ketola antoi potkut päävalmentaja Ketolalle![/nosto]

Syksyllä 1996 Ketola teki erikoista, mutta itselleen kovin kuvaavaa, jääkiekkohistoriaa. Toimitusjohtaja Ketola antoi potkut päävalmentaja Ketolalle! Hän itse arveli olevansa maailman ainoa mies, joka näin on tehnyt. Ainakaan Suomen jääkiekkohistoria ei tunne vastaavaa tapausta.

Ketolan pesti toimitusjohtajana päättyi skandaaliin ja riitoihin vuonna 2000. Ketolaa ja joitakin muita Ässien johtohenkilöitä epäiltiin lippujen myynnistä ohi kirjanpidon. Näyttö ei kuitenkaan riittänyt tuomioihin.

Ketola riitautui Ässien johdon kanssa niin pahasti, että kielsi Ässiä jäädyttämästä pelinumeroaan 13. Ässät ei kuitenkaan kiellosta piitannut, mutta Ketola piti päänsä. Hän pyysi ystäväänsä hakemaan paitansa pois Isomäen jäähallin katosta, ja tämä myös suoritti toivotun operaation henkilönostimen avulla ennen kauden 2004–05 alkua!

Syksyllä 2007 Ässät nosti Ketolan paidan uudelleen Isomäen hallin kattoon – ja Ketola sydämistyi entistä pahemmin.

Tunteikas paluu Isomäkeen

Ketola pysyi poissa Ässien liigaotteluista peräti 13 vuoden ajan – kenties pelinumeroaan kunnioittaen.

Paluu koitti hetkellä, joka oli Ässien historian suurin sitten vuoden 1978 mestaruuden.

24. huhtikuuta 2013 Isomäessä pelattiin SM-liigan kuudes finaali. Ässät johti finaalisarjaa Tapparaa vastaan voitoin 3–2.

[nosto tasoitus=”oikea”]Paluu Isomäkeen koitti hetkellä, joka oli Ässien historian suurin sitten vuoden 1978 mestaruuden.[/nosto]

Marita Ketola sai puhelun. Ässät toivoi, että Veli-Pekka Ketola olisi illan ottelussa paikalla, ojentamassa Kanada-maljan Ässien kapteenille Ville Uusitalolle – jos tällainen tilaisuus eteen tulisi.

Vaimo teki, minkä vaimo yleensä tekee – puhui miehensä ympäri.

Ässät voitti ottelun maalein 3–2, ja Ketola ojensi himoitun pokaalin Uusitalolle. Ei ole kovin liioiteltua väittää, että se on yksi Suomen jääkiekkoilun lähihistorian ikonisimmista hetkistä.

Legendan patasydän oli sulanut. Jo seuraavana vuonna Ketola nimettiin Ässien urheilutoimen neuvonantajaksi.

”Satavuotiaana maailmanmestariksi!”

Eivät jääkiekko ja Ässät koskaan olleet Ketolan sydämestä mihinkään lähteneet. Mies on näihin päiviin asti käynyt pitämässä kuntoaan yllä ja verestämässä vanhoja muistoja ikämiesten kiekkovuoroilla.

Sittemmin Ketola on toiminut mm. televisiossa asiantuntijakommentaattorina, Nuorten Leijonien joukkueenjohtajana ja SuomiKiekko.comin asiantuntijana helmikuussa käydyissä Pyeongchangin olympialaisissa.

Ketola saavutti yhden jääkiekkouransa ehdottomista kohokohdista tammikuussa 2016, kun Nuoret Leijonat juhli kotikisoissa MM-kultaa.

Ketola toimi joukkueenjohtajana ryhmässä, jota tähdittivät kentällä mm. Patrik Laine, Sebastian Aho ja Jesse Puljujärvi. Ketola halusi läpi kymmenen kuukautta kestäneen projektin antaa kaiken kokemuksensa ja tietotaitonsa joukkueen ja jokaisen pelaajan hyödyksi. Pelaajien kunnioitus legendaa kohtaan oli lähes käsin kosketeltavaa.

[nosto tasoitus=”oikea”]Näin itseni poikien ikäisenä. Sitä paitsi sehän on ihan tuossa kulman takana, kun olin samanikäinen![/nosto]

– Tuon ikäisenä mies vetää joka aamu lenkin ja jumppaa samalla, kun me teemme fysiikkatreeniä! Ja jotenkin hän aina löysi joka asiaan oikean ratkaisun. ”Vellu” loi kokemuksellaan ja rauhallisuudellaan rentoa tunnelmaa. Hänellä oli tosi iso rooli joukkueessa, joukkueeseen kuulunut puolustaja Vili Saarijärvi kertoo Nuorten jääkiekon maailmanmestarit 2016 -kirjassa (Minerva).

– Ajattelin, että jos tuollaista legendaakin kiinnostaa näin paljon tämä meidän juttu, meillä on oikeasti huipputiimi kasassa, hyökkääjä Julius Nättinen sanoo samassa kirjassa.

Moni käyttää Ketolasta puhuessaan termiä ”ikinuori”. Ketola itse myös koki olevansa MM-kisaprojektissa kuin nuori varsa kevätlaitumella.

– Virallisia kuvioita hoidettaessa vakavoiduttiin, mutta vapaalla yritin heittää huulta ja lähestyä poikia ihan kuin joukkueen jäsenenä. Koin sen kauhean helppona. Näin itseni poikien ikäisenä, ja osasin asettua heidän asemaansa. Sitä paitsi sehän on ihan tuossa kulman takana, kun olin samanikäinen! Ketola sanoo kirjassa.

Niin se aika rientää, Velluseni. 50 vuoden takaiset asiat tuntu(i)vat kuin eiliseltä. Mutta sen ei tarvitse tarkoittaa, että mies tuntisi itsensä 50 vuotta vanhemmaksi.

Maailmanmestaruusjuhlissa Ketola heitti osuvan vertauksen iästään:

[nosto tasoitus=”oikea”]Koskaan ei ole liian vanha voittaakseen nuorten maailmanmestaruuden![/nosto]

– En olisi ikinä voinut kuvitella, että tämmöinen minua vielä kohtaa. Äijä on kohta sata, ja ensimmäinen MM-mitali lyödään kaulaan! Tämä opettaa sen, että koskaan ei ole liian vanha voittaakseen nuorten maailmanmestaruuden, Ketola vitsaili Ylen lähetyksessä.

Niin, ikinuori. Sellainen Ketola todella on – niin mieleltään kuin fyysisesti. Vili Saarijärvi kertoo tästä kaikenpuhuvan esimerkin.

– Kesällä ennen Lake Placidin -reissua löimme Vellun kanssa Vierumäen-leirillä vedon pyörätestistä. Olin ihan varma, että poljen pidemmälle kuin Vellu – mutta hävisin! Saarijärvi paljastaa.

Sellainen mies on Vellu Ketola. Polkee seitsemänkymppisenä karkuun nuorten maailmanmestareilta – aivan kuten 50 vuotta sitten samanikäisiltä puolustajilta.