Jotkut tosielämän urheilutarinat ovat jopa liian täydellisiä ollakseen uskottavia.

Sellaisia, että jos ne käsikirjoitettaisiin vaikkapa elokuvaksi, ne saisivat täystyrmäyksen: uskomattoman naiivia, ala-arvoinen käsikirjoitus, täydellisen lapsellista, ei voisi koskaan tapahtua oikeasti, ja muuta sen suuntaista.

Totuus onkin tarua ihmeellisempää.

Jääkiekkoilevista Sedinin kaksoisveljeksistä Henrikistä ja Danielista ei tarvitse tehdä elokuvaa. He tekivät sen itse.

Juonittelua, vaikuksia ja kotiinpaluu

Raina käynnistyi kohtauksella, jossa juoniteltiin niin maan perusteellisesti. Kesän 1999 NHL:n varaustilaisuudessa Vancouver Canucksin GM Brian Burke käytti kaikki keksimänsä keinot ja kauppamiehen taitonsa saadakseen Sedinit varattua peräkkäin vuoroilla 2 ja 3.

Sitten seurasi päähenkilöiden pitkä ja osittain kivuliaskin kasvuvaihe. Neljä ensimmäistä NHL-kauttaan Sedinit pelasivat varsin keskinkertaisilla tehoilla.

Sitten, kuten vähän liian siirappisessa elokuvassa, vastoinkäymisiä kokeneet päähenkilöt lähtivät hakemaan uutta voimaa ja suuntaa kotoa – sieltä, missä heitä rakastetaan. Onnistuneen vierailun, kasvattajaseurassaan MoDo Hockeyssä viettämänsä työsulkukauden 2004–05 jälkeen, Sedinit palasivat Vancouveriin aivan kuin eri miehinä.

Ihailua, menestystä ja karmea pettymys

Syksystä 2005 alkaen Sedinit johtivat Canucksia ykkösviulun soittajina.

Pian myös uusi kotikaupunki alkoi rakastaa tarinan päähenkilöitä. He nousivat maailman parhaiksi, yhdessä. Kumpikin identtisistä kaksosista voitti kerran maailman kovimman jääkiekkoliigan pistepörssin – imelään käsikirjoitukseen sopivasti peräkkäisinä vuosina, tietysti.

Samoin, peräkkäisinä vuosina, toinen valittiin liigan ja toinen pelaajien toimesta liigan arvokkaimmaksi pelaajaksi.

Lajin himoituin pokaali jäi veljeksiltä kosketusetäisyyden päähän. Finaalisarjan seitsemännen ottelun päätteeksi juhli vastustajajoukkue.

Katsoja osaisi jo päätellä, että hyvitys tulisi päätöskohtauksessa.

Täydellinen päätöskohtaus

Finaalipettymyksen jälkeen yli 30-vuotiaiden päähenkilöiden vauhti alkoi hiljalleen hiipua, luonnollisesti. Kunnes, seitsemännen kauden lopulla, kuultiin ilmoitus, että on tullut viimeisen kohtauksen aika.

Ja millaisen kohtauksen!

Viimeinen ottelu kotiyleisön, heitä 17 kauden ajan palvoneen yleisön, edessä.

Kotijoukkueen ensimmäisen maalin tekee, tietysti, Daniel Sedin, toisena syöttäjänä Henrik Sedin.

Ottelu etenee, tietysti, jatkoajalle.

Voittomaalin laukoo – no niin tietysti.

Kenenkä muunkaan syötöstä.

Se oli Danielille hänen NHL-uransa 393. maali. 202 kertaa ensimmäinen syöttäjä hänen maaleihinsa on ollut Henrik. 77 kertaa Henrikille merkittiin Danielin maaliin kakkossyöttö.

Canucksin kotihallin Rogers Arenan valotaulun kelloon jää Sedinin veljesten viimeisen kotiottelun jälkeen aika 2.33.

Daniel pelaa numerolla 22, Henrik – no, ei sitä tarvitse kertoa.

Mutta ei. Eivät veljekset sentään ratkaisseet tällä ikonisella maalilla Stanley Cupin voittoa.

Se olisi ollut jo liian täydellistä. Sitä ei olisi uskonut enää kukaan.

Katso viime yön ottelun ratkaisumaali ja ottelun jälkeiset juhlallisuudet alta.

Vancouver Canucks

@Canucks
You could watch this all night long. From the OT winner to the final farewell. Tonight was a good night. #ThankYouSedins
3,413
53
5:59 AM · Apr 6, 2018

Katso kooste Sedinien tähtihetkistä alta.

Vancouver Canucks

@Canucks
Thank You Henrik and Daniel.
For Everything.
#ThankYouSedins
3,474
34
6:49 AM · Apr 6, 2018

Aiheet NHL Pääuutiset Sedin Daniel Sedin Henrik Vancouver