Henkinen valmennus on ollut viime vuosina kasvava ilmiö Suomessa. Sitä ovat hyödyntäneet niin yksittäiset pelaajat kuin maajoukkueetkin. Minna Marsh on toiminut alalla kaksitoista vuotta. Asiakaskuntaan kuuluu henkilöitä yli 40 eri urheilulajin parista. Joukossa on niin pelaajia, joukkueita, lajivalmentajia kuin myös erotuomareita. Eniten töitä riittää jääkiekon puolella. Pelaajien murheet eivät ole loppujen lopuksi sen kummempia kuin muillakaan työikäisillä: masennusta, huolta omasta urasta ja stressin hallintaa.

Jääkiekko on lajina erityisen raskas. Pelaajat ovat pohjimmiltaan vain ihmisiä. Todelliselta ammattilaiselta kuitenkin odotetaan rautaista suoritusta illasta toiseen. Juuri tähän voi saada apua joukkueen ulkopuolelta.

– Ammattilaispelaajan tunnistaa siitä, että kun peli alkaa ja kiekko tippuu jäähän, niin pelaaja on valmis. On elämässä menossa, mitä tahansa niin silloin, kun homma on hoidettavana niin siihen keskitytään. Käytännössä monella ei ehkä ole olemassa sellaisia mekanismeja, joilla osaisivat keskittyä silloin, kun paine on kova, Marsh sanoo.

Monissa urheilulajeissa vallitsee klassinen äijäkulttuuri. Voisi luulla, että pelaajilla on pelko kasvojen menetyksestä, jos he lähtevät mukaan mentaalivalmennukseen.

– Joillakin on. Luulen, että fiksut pelaajat, jotka haluavat päästä urallaan eteenpäin ja ovat valmiita tekemään töitä, eivätkä välitä muiden mielipiteistä, Minna Marsh sanoo.

Juuri työnteosta mentaalivalmennuksessa onkin kyse. Marsh vertaa henkistä kehitystä punttisaliin. Jos pelaaja haluaa tuloksia aikaiseksi, on oltava myös valmis tekemään töitä. Pelaajien kanssa työskenteleminen onkin omalla tavallaan helpompaa, sillä urheilijat ovat tunnollisia ja tottuneita kovaan kuormitukseen.

Pelaajien ongelmat eivät ole viimeisen kymmenen vuoden aikana juurikaan vaihtuneet. Sen sijaan Marshin asiakaskunnassa on tapahtunut muutosta.

– Minulle hakeutuu enemmän urallaan pitkälle tähtääviä urheilijoita. Junioreita on vähemmän. Nuorissa asiakkaat ovat sellaisia, että vanhemmat tai valmentaja uskovat nuoressa olevan vielä potentiaalia ja yhdessä katsotaan, saadaanko pojasta ammattilainen, Marsh kertoo.

Mentaalivalmennuksen kasvu on tehnyt alasta kirjavan. Ammattilaisia löytyy kaikenlaisia aina enkelivalmentajista lähtien. Tästä johtuen alalla on skismaa.

– Varmasti jotkut Suomessa laillistetut urheilupsykologit kyseenalaistavat minun osaamisen tuloksista huolimatta. Epäluuloisuutta on näissä piireissä havaittavissa. Minulle on ihan sama, onko joku mentaalivalmentaja vai urheilupsykologi, jos hän saa tulosta aikaiseksi, Marsh sanoo.

Vaikka Suomessa henkisen valmennuksen arvostus onkin kasvussa, Marsh kertoo Pohjois-Amerikan, Venäjän ja Ruotsin olevan edellä. Suomi tuskin on edes ottamassa muita maita kiinni. Syynä tähän on perinteinen suomalaisen organisaation jähmeys ja erilaiset valtataistelut. Joissain tapauksissa kyse on myös osaamattomuudesta.

– Eräs olympiapomo sanoi minulle Lontoon olympialaisten aikaan, että he ovat kerran käyttäneet urheilupsykologia huonoin tuloksin. Hän totesi, että heidän osaamisensa ei riitä siihen, että he osaisivat arvioida, kehen henkiseen valmentajaan voi luottaa, Marsh kertoo.

Aiheet Liiga Marsh Minna Pääuutiset