RAUMA. Raumalla ei ole rautatieasemaa. Kaupunki tunnetaan erilaisista asioista kuin moni muu. Raumalla on vieraan korvaan kummalliselta kuulostava murre, Raumalla pitsinnäpläys on kova juttu. Meri- ja metsäteollisuus ovat myös kovia sanoja.

Kaupunki on yksiselitteisesti pieni. Katukuvasta näkee sen. Jääkiekkoliigan kaikki muut kaupungit olivat asukasluvultaan Suomen 18:n isoimman joukossa Wikipedian elokuun 2019 päivityksen mukaan. Vajaan 40 000 asukkaan Rauma oli yksin kaukana perässä, 28:s.

Kun pinta-ala on noin 1 110 neliökilometriä, on Raumaa tässä kategoriassa isompia kaupunkeja jopa päälle sata Suomessa.

Vaikka kyseessä on piskuinen läntti Satakunnassa, löytyy sieltä jääkiekkojoukkue! Lukko. Vuoden 1963 Suomen mestari. Kuluvalla vuosituhannella joukkue on yltänyt kahdesti pronssille, kausina 2010-11 ja 2013-14. Mitaleita palkintokaapissa on kaikkiaan kymmenen.

– Kun menee hyvin, niin kaikki taputtavat, ja kun menee huonosti, on se puukotusta. Aina täällä on niin hel*etin kovat odotukset, eräs hallilta tavoitettu ihminen heittää.

[nosto tasoitus=”vasen”]- Kun menee hyvin, niin kaikki taputtavat, ja kun menee huonosti, on se puukotusta. Aina täällä on niin hel*etin kovat odotukset.[/nosto]

Eli Lukko näkyy kaduilla menestyksineen tai taapertamisineen?

– Joo joo.

Vuosia Lukon pelejä Radio Ramonalle selostanut Risto Leino kertoo, ettei Lukko välttämättä niin paljon näy kuin siitä puhutaan.

– Lukosta puhutaan paljon työpaikoilla ja kaduilla, ihan missä tahansa small talkina. Ja siitä, jos Lukko on vaikka voittanut edellisiltana paikallispelin Ässiä vastaan. Totta kai se on puheenaihe.

– Keväällä se alkaa sitten näkymään, jos joukkue pystyy säilyttämään tällaisen tason ja mennään kohti playoffeja. Positiivinen jännitys ja huuma alkavat nousta.

Kun kaupungissa on noin 40 000 asukasta, ja perjantaina katsomossa Jukurit-peliä seurasi 3 045 silmäparia, oli katsomossa siis noin suurinpiirtein joka 13:s raumalainen.

Miettikääpä, jos HIFK:n peleissä kävisi joka 13:s helsinkiläinen kaupungin noin 652 200 asukkaasta. Katsojamäärä olisi sellainen, ettei Suomesta löydy niin isoa hallia. Eli päälle 50 100.

Vertaus on pähkähullu, koska Helsinki ja Rauma ovat jo mainituilta asukasluvuiltaan täysin eri mittapuilla. Toisaalta juuri tämä fakta kertoo siitä, miten pienestä ja piskuisesta paikasta on kyse.

Yhtä kaikki. Lukko kiinnostaa pienessä kaupungissa, vaikka kirkas menestys on jäänyt uupumaan. Mutta mihin suuntaan joukkue on menossa?

Lukko ja Jukurit iskivät yhteen perjantaina. KUVA: Miska Miettinen.

Pekka Virran näköinen joukkue

Tässä jutussa nimettömäksi jäänyt ihminen arvioi, että ex-luotsi Risto Dufvan aikoina joukkue on ollut ehkä yhtä nimekäs kuin nyt. Dufva luotsasi raumalaisia kaudet 2012-16.

Toistakymmentä vuotta raumalaisten pelejä selostaneella Leinolla on myös oma näkemys tästä.

– Nyt on Pekka Virran kolmas kausi Raumalla. Kyllä tuo joukkue on kehittynyt paremmaksi kausi kaudelta. Ensimmäisen kauden joukkue ei ollut Pekka Virran joukkue. Siellä oli osittain pelaajia, joita hän ei ehkä halunnut joukkueeseen, kultakurkku arvelee.

– Toisen vuoden joukkue oli selvästi askel tätä kohti. Nyt tämä joukkue on selvästi sellainen, minkälaisen hän on halunnutkin olevan. On se parempi kuin muutamaan vuoteen – niin paperilla kuin kaukalossa. Sarjasijoitus siitä kertoo.

[nosto tasoitus=”oikea”]- Nyt tämä joukkue on selvästi sellainen, minkälaisen hän on halunnutkin olevan.[/nosto]

Kuten aiemmin mainitut meriitit osoittavat, ei Lukko ole Liigan ihan menestyneimpiä sakkeja. Minkälaisena Lukko nähdään suomalaisessa kiekkoyhteisössä Leinon mielestä?

– Jos nyt ajatellaan paikallisesti, niin toiveethan ovat aina korkealla. Totta kai olisi hienoa, jos mestaruus joskus tulisi.

– Muualla päin Suomen varmaan ajatellaan, että Lukko on pienen kaupungin sikarikas joukkue, joka aina laahaa ja pelaa huonosti ja lopulta putoaa aikaisessa vaiheessa pois eikä saavuta ikinä mitään.

Sellaisena Lukkoa ei pidä nähdä. 2010-luvun pari pronssista lätkää kertovat siitä, että raumalaisjoukkueessa olisi potkua.

– Tällä vuosikymmenellä olemme olleet kärkikamppailuissa, mutta se ihan oikea iso askel, eli vaikka finaali, on ollut kerran lähellä. Pääsy neljän joukkoon on jo iso juttu.

– Mutta kyllä joo, odotukset ovat aina kovat.

Lukko osa raumalaisuutta

Jos Rauman kiekkoilijoita ei lasketa, on kaupungin muita kovia tekijöitä esimerkiksi poliitikko Timo Soini, ex-futari Simo Syrjävaara ja mäkihypyn moniosaaja Mika Kojonkoski.

Palloilujoukkueista maamme pääsarjoissa pelaavat Lukon naiset kiekkoa sekä Rauman Fera naisten Superpesistä. SalBa oli pari kautta sitten miesten Salibandyliigassa, kunnes sillä alkoi karmea syöksykierre.

Lukko ei taida olla pelkkä joukkue tai seura Raumalta. Se näyttäisi näin ensimmäistä kertaa kaupungissa vierailevan jutun kirjottajan mukaan olevan valtava osa raumalaisuutta.

– Täällä on pitkät perinteet, naiskiekko on aikamoisessa nosteessa. Sinne on tullut enemmän ja enemmän harrastajia. Ne, ketkä ovat aloittaneet ringetessä, ovat siirtyneet kiekon puolelle, Leino arvelee.

Pienen kaupungin suuri etu on se, että lajirajattomuus on hyödynnettävissä helposti. Ringette-jääkiekko-kombo todistaa sen.

Mutta yksi Rauman kova kiekkoilija on nostettava esille. Tai no, Honkajoen. Ville Heinola pelasi itsensä Lukosta NHL:ään. Kaivataanko Raumalla omaa timanttia?

– No, kyllä Lukko pärjää ilmankin Ville Heinolaa. Toki Ville on hieno, nuori pelaaja. Hänen tulevaisuutensa on NHL:ssä. Jos sellainen päätös tehdään, että hänet lähetetään vielä hakemaan kokemusta ja oppia Liigasta ja hän tulisi Lukkoon, niin sehän olisi upea juttu. Hän pystyisi auttamaan omalla panoksellaan Lukkoa.

[nosto tasoitus=”vasen”]- No, kyllä Lukko pärjää ilmankin Ville Heinolaa. Toki Ville on hieno, nuori pelaaja.[/nosto]

– Hän oli viime vuonna ihan sensaatio 17-vuotiaana. Siitä tulee jotain huikeata.

LUE MYÖS:
Lähellä yllätystä ollut Suomen NHL-lupaus on tiiviisti yhteyksissä Tuomo Ruudun kanssa – ex-”säbäjätkä” kohautti golfissa, mutta loistaa kiekossa: ”Jäi tosi hyvä fiilis”