Pian huipentuvan liigakauden aikana eri ihmisten hallipuheissa on kuulunut korostetusti se, kuinka Liigassa pelaavien pelaajien, nuorempien tai vanhempien, kehittämistä ei tulisi vähätellä yhtään. Tai kuinka seurojen tulisi huomioida nimenomaan pelaajakehitys isosti, jossain määrin jopa joukkuemenestystä uhraten.

”Mestiksen tai Nuorten SM-liigan jälkeen liigasteppi on loistava väliaskel, onhan Liiga omalla tavallaan kasvattajasarja”. Tämänkaltaisia puheita on kuulunut tiuhaan. ”Ei pelata muusta kuin Suomen mestaruudesta, kun on suljettu sarja”.

Tällaisen polun läpikäyneistä kirkkaimpia timantteja ovat esimerkiksi Patrik Laine, Sebastian Aho ja Jesse Puljujärvi. Jokaisella vähän samantyylinen reitti Suomen pienemmistä sarjoista ja sittemmin Liigan kautta NHL:ään tai maailmanmestariksi.

Nyt puheet ovat kääntyneet siellä täällä yhtäkkiä aiempia jorinoita vastaan. Toki esimerkiksi tyhjennysmyynneillä riehuneen Pelicansin ykkösketjun pelaajat Aleks Haatanen, Sakke Hämäläinen ja Waltteri Merelä (kuvassa) eivät ole laineita, mutta toisaalta esimerkiksi Haatanen oli askeleen päässä alle 20-vuotiaiden MM-kisakoneesta vuodenvaihteessa. Potentiaalia on.

Tyhjennysmyynnit antavat saumoja yksilötasolla. Esimerkiksi Pelicans antoi saumoja täysin tuntemattomille hahmoille viime viikolla. Samuel Salonen sai maalihanansa auki vihdoin – toisessa pelissä avaupisteensä tehneen Tomi Purmolan ollessa kaikista mahdollisista vaihtoehdoista sen syöttäjä. Ei ollut aikoinaan Juhamatti Aaltonen, ei Antti Tyrväinen. Yli 30 ottelua maaleitta vetänyttä Salosta piinannut apina saattoi olla niin iso, ettei se jaksanut enää itsekään nuokkua pelaajan niskassa.

Mitä veikkaatte, mitä nuorten miesten mielissä pyörii? Avausmaali, avaussyöttö, liigadebyytti ja niin edelleen.

Purmola sanoi perjantaina Ilves-tappion jälkeen, että liigapelit nimenomaan kasvattavat itseluottamusta nuorten peleihin.

– Ehkä rohkeemmaksikin tulee.

Pelicans toki oli täysin ylivertainen myynneissä, mutta toisaalta sen vuoksi se tässä esimerkkinäkin toimii.

Ehkä allekirjoittanut ei tajua jääkiekosta sitten mitään, mutta sanon senkin leiman uhalla: Jotenkin on mahdotonta löytää huonoja seikkoja siitä, että liigaseura nostaa näitä ”random”-junnuja ylös. Paras mahdollinen luottamuslause juniorille, jolla ei ole mitään hävittävää joukkueen onnettoman sarjatilanteen vuoksi.

Joillekin pelaajapolun maali on Liiga, joillekin nuorten maailmanmestaruus, joillekin NHL.

Toki nyt alkaneella viikolla on toivottavaa, että Pelicans satsaa A-nuoriin, jotka aloittavat urakkansa ikäluokan SM-liigan puolivälierissä. Tämähän se nuorten ikimuistoisen liigakevään kruunaakin – taistelu Suomen mestaruudesta! Pelaajia maailmalle puskevan Suomen pelaajakehitys polku toimii, kiitos kruununa kotimaassa olevan Liigan.

Siksi täytyy kummastella, miksi nyt yhtäkkiä nuorten ”tuntemattomien” nostaminen on Liigaan muka huonoa? Aiemmin talvella on kehuttu ja ylistetty suomalaista kiekkopolkua juuri näiden siirtojen ja steppien takia.

Sitäpaitsi Pelicansin erään nuoren pelaajan äidin tavatessani viime viikolla voin sanoa, että ainakin jossain päin nyt Liigan lahtelaisporukka kiinnostaa enemmän kuin koskaan.

Maanantaimieli on helmikuussa alkanut ja maanantaisin ilmestyvä Miska Miettisen mielipidetekstien juttusarja puhuttavista puheenaiheista.

LUE MAALISKUUN 1. MAANANTAIMIELI:
Maanantaimieli: Liiga ei voi olla muuta kuin sytyttämättä – rajusti rusikoidun Otto Kivenmäen hirveä kohtalo todisti sen taas karulla tavalla

Aiheet Liiga Pääuutiset Pelicans