Mestis on kuralla – Tanskaan lähtenyt Elmo Aittola sanoo suoraan, koska on aidosti huolissaan: “Tunteella kun seilataan, ei järkikään pysy koko ajan mukana”

TURKU. Turussa koko elämänsä vaikuttanut Elmo Aittola, 37, on kääntänyt elokuun alussa arjessaan uuden sivun. Näkemyksiään harvinaisen suoraan sanova jääkiekkopersoona muutti Tanskaan maan kiekkojätti Herningin alle 20-vuotiaiden päävalmentajaksi ja valmennuspäälliköksi. Aittola menee urallaan nyt ensimmäistä kertaa raha edellä.

– Ensiksi kieltäydyin, mutta 20 minuutin päästä palasin asiaan. Herningin maine ja asema Tanskassa on kova. Ja CV:hen tulee tästä kova merkintä. Seura hoitaa asiat viimeisen päälle asunnoista ja muista lähtien. En ole kuullut seurasta koskaan pahaa, Aittola kertoo eräässä turkulaisessa kahvilassa.

Herningin miesten joukkue oli maan pääsarjan kesken jääneellä kaudella runkosarjan kakkonen. Viime vuosikymmenellä se voitti kaksi mestaruutta.

– Vaikka olin menossa ensimmäisen kerran raha edellä urallani, päädyin Herningiin muista arvoista kuin rahasta johtuen, mistä olen erityisen onnellinen.

Jääkiekon lisäksi esimerkiksi Twitteristä suurelle yleisölle tutuksi tullut, kuvailunsa mukaan joukkuepelaaja sai työtarjouksia myös Iso-Britanniasta ja Puolasta sekä Suomesta Turun ulkopuolelta.

[nosto tasoitus=”vasen”]- Peliin valmistautuminen on joskus tarkoittanut sitä, että lyödään sänky jonkun kämppään ja haetaan tälle Ikeasta pöytä.[/nosto]

Nuorten kiekkoilijoiden kanssa paljon työskennellyt Aittola sanoo olevansa pelaajien puolella. Valmentajauransa HC Mean Machinen III-divisioonajoukkueessa aikanaan aloittanut turkulainen on sanojensa mukaan uhrautunut aiemmin hurjan paljon.

– Ruutu on nytkin iso, mutta saan keskittyä ensimmäisen kerran vain jääkiekkoon valmentajana. Se ei ole aikaisemmin ollut mahdollista.

Suuren yleisön oletus Aittolasta voi pettää – Twitterissä nähdyn railakkuuden alle peittyy toisenlainen Aittola.

– Peliin valmistautuminen on joskus tarkoittanut sitä, että lyödään sänky jonkun kämppään ja haetaan tälle Ikeasta pöytä.

– Ei se ole multa pois, että oon kaukalon ulkopuolella ystävällinen ja autan jotakin pelaajaa kantamaan esimerkiks jotain pesukonetta.

Aittola on heittäytynyt TUTOn takia. Työpaikkojen, opiskelupaikkojen tai Liigaan markkinointi on ollut sitä, millä hän on kertomansa mukaan saanut houkuteltua pelaajia Turkuun.

– Mun piti itse tehdä töitä sen eteen enemmän joka vuosi, kun raha väheni.

– Tanskassa mun ei tarvitse nyt hankkia pelaajia. Pelaajalistat mulla on, mutta en tunne pelaajia. Oon III-divarista asti tarttunut puhelimeen ja hommannut pelaajia. 14 vuotta on rakennettu pohjaa.

Esillä

Suomalaisen kiekon eteen paljon hyviä asioita tehnyt Aittola on ollut kiekkomedian isoimmissa otsikoissa erilaisten välikohtausten takia.

– Esimerkiksi se banaanikeissi… En voi ymmärtää, että millä v*tulla joku sai siitä kymmenen pelin kakun. Tuli mielee, että oliko se poistuvan kurinpitäjän kosto vai mikä lie.

TUTOn urheilutoimenjohtaja poltti täysin päreensä maaliskuussa 2016 erään Mestiksen puolivälieräpelin jälkeen. Ensiksi Aittola antoi voimasanoilla väritetyn palautteen tuomareille, ja pian tämän jälkeen hän tuli näiden kopille ”tuoden apinoille banaaneita”.

– Mutta tyhmä määkin oon ollut. Toista kertaa en näitä uudelleen tekisi, koska ihan tarpeettomia vihamiehiä tällä oon saanut. Joka kerta kun itse valuu alemmas, ne tulevat myös mukana.

– Sentään valituksessa lähti puolet pois, mutta seura ei edes halunnut valittaa 2 000 euron sakosta, puheenjohtaja halusi kunnioittaa sarjan kurinpitäjää. Sinänsä jännä, että vain puolet lähti kiellosta ja sakolla ei ollut perusteita.

[nosto tasoitus=”oikea”]- Mutta tyhmä määkin oon ollut. Toista kertaa en näitä uudelleen tekisi, koska ihan tarpeettomia vihamiehiä tällä oon saanut.[/nosto]

– Mun kurinpitohistoriasta saisi tehtyä Turhapuro-elokuvan, missä appiukon rooli on jaettu jollekin muulle kuin minulle.

TUTOn organisaatioon Aittola liittyi kaudeksi 2007-08.

– Monikaan ei ymmärrä sitä, miten pitkälle jotkut asiat menivät. Jäin monessa asiassa yksin, ja mulla meni hirveä määrä aikaa ja energiaa kaksinaamaisuuteen. Paltan Roopen kanssa oli se hieno puoli, että TUTOlla oli sellainen toimitusjohtaja, joka piti selustasta huolen, Aittola luettelee viitaten aikaan TUTOn eri organisaatioissa sekä näiden peleihin Mestiksessä ja Nuorten SM-liigassa.

Aittolan näkemyksen mukaan hänen työmääränsä kasvoi merkittävästi, kun seurassa leikattiin kustannuksia 4-5 viimeisen vuoden aikana.

– (Miika) Elomon ja Ikan (Ismo Lehkonen) ollessa edustuksen valmentajina pystyi sentään luottamaan, mutta sitten kun tuli amatööri edustuksen koutsiksi, kasvoi oma kuorma liian isoksi. Ja Roopen aikana oli sentään organisaation sisältä melkein työrauha, sama juttu Timo Kinnusen ajalta. Muut toimitusjohtajat lähinnä onnistuivat lisäämään työtunteja olemalla vain raskaita ihmisiä, Aittola lataa.

[nosto tasoitus=”vasen”]- Mun kurinpitohistoriasta saisi tehtyä Turhapuro-elokuvan, missä appiukon rooli on jaettu jollekin muulle kuin minulle.[/nosto]

Sanojensa mukaan Aittola sekä on että ei ole sukunimensä vanki. Suomalaisessa kiekossa on muitakin, jotka ovat olleet otsikoissa nimensä takia ja yleensä sellainen ei tarkota ”vankeutta”.

– Jos Elmo Aittola olisi jonkun Mestis-seuran valmentaja, niin veikkaan, että se seura olisi aika paljon esillä. Mutta en siihen tarttuisi esimerkiksi taloudellisen näkökulman takia, turkulainen murjauttaa.

– Tulisi ilmaista näkyvyyttä paljon, lyödään siihen vielä vaikka Iiro Vehmanen pelaamaan, niin olisi seura ainakin näkyvyydeltään kovempi kuin osa liigaseuroista. Tämä ei ole hyvä asia, että mun tai Iiron kaltaiset äijät on esillä, meidän ei pitäisi olla, mutta värikkyys ja aitous ovat kadonneet.

Nyt Tanska oli persoonalle ilmeisen helppo valinta.

– Tai mitä enemmän käytiin haastatteluita ja keskusteluita, niin sitä enemmän tää selkeni, että haluun sinne. Tykkäsin ihmisten käyttäytymisestä, se on aika kovaa vastapainoa suomalaisuudelle.

Aittola pääsee vaikuttamaan ihmisten elämiin ja unelmiin. Palkinto on jotain muuta kuin rahaa tai mitaleita.

– TUTOssa vastasin seitsemänä vuotena joukkueen rakentamisesta ja kuudesti oltiin välierissä. Mun ajalta nyt nelisenkymmentä ukkelia pelaa ammatikseen. En mä oikein tiedä, voiko urheilutoimenjohtaja enää paremmin onnistua.

[nosto tasoitus=”oikea”]- Se selviää aina myös pelaajille, jos koutsi on saanut paikan hinnoittelemalla. Ei sellaista kunnioita kukaan.[/nosto]

– Välitän pelaajista. Euroopassa pelaa toistakymmentä kundia, joiden kanssa oon tehnyt töitä.

Siirtyminen Tanskaan kuulostaa ainakin ennakkokaavailuissa järkevältä stepiltä. Mestis-valmentajien ensi kauden palkkataso on sitä luokkaa, että luotsit nauttivat pienempää palkkaa kuin Aittola Tanskassa.

– Osa on myynyt itsensä aika halvalla.

Aittolan mukaan tämä on suomalaiselle kiekkoilulle pahin mahdollinen skenaario. Hänen mukaansa aina löytyy valmentaja, joka myy itsensä halvemmalla.

– Se selviää aina myös pelaajille, jos koutsi on saanut paikan hinnoittelemalla. Ei sellaista kunnioita kukaan.

Oma polku

Tanskaan muuttanut luotsi puhuu turkulaisessa kahvilassa kiertelemättä, paljon ja perustellen. Argumentteja on riittämiin.

– Jos luotsi joutuu sanomaan pelaajalle, että “tehdään näin tai noin, koska oon valmentaja”, on valmentaja silloin epäonnistunut.

– Herneitä vedetään nenään niin saa*anan helposti. Osaan argumentoida ja kertoa mielipiteen. Jos joku haluaa ohittaa sen sanomalla, että “toi on ihmisenä tehnyt sitä tai tätä”, on se p*ska argumentti.

TPS:ssä videovalmentajana suomenmestaruuden keväällä 2010 voittanut ja suorasanaisena asiaa kuin asiaa kommentoiva Aittola on kulkenut eteenpäin omia polkujaan.

[nosto tasoitus=”oikea”]- Jos luotsi joutuu sanomaan pelaajalle, että “tehdään näin tai noin, koska oon valmentaja”, on valmentaja silloin epäonnistunut.[/nosto]

– Haluan sanoa asioita, koska mulla on aitoa huolta. Jos mä en sano, niin ketä ne sitten sanoo?

– Oon päässyt omalla polulla tiettyyn pisteeseen olemalla oma itseni. En tiedä, onko se aina ollut järkevää. Joskus olisi ollut kait järkevää mielistellä, mutta kolikon toinen puoli on se, että tänä päivänä ihmiset eivät uskalla sanoa mielipiteitä julkisesti.

– Käydään Twitterissä tai keskustelupalstoilla lukemassa yleinen mielipide ja sitten muokataan sitä. Tai odotetaan lopputulosta, jotta voidaan todeta ”kyllä minä tiesin”.

Aittola ei kadu sitä, jos joku ovi on sulkeutunut hänen suunsa takia.

– Sitten se ei ole ollut mua varten.

– Asiat pitää sanoa suoraan.

Etenkin viimeisen vuoden aikana Aittolalle on sattunut yhtä sun toista.

– Puhun siksi, että ihminen käsittää asiat subjektiivisesti oman kokemuksen kautta. Oon saanut kokea viimeisen 15 vuoden aikana miesten III-divarin, oon saanut koota Mestikseen joukkueita, ollaan noustu A:n SM:ään. Oon ollut torilla juhlii maailmanmestaruutta.

Aittolan entisiä pelaajia on noussut NHL:ään, suomenmestariksi tai maailmanmestariksi asti – Kaapo Kähkönen ja Mikko Lehtonen.

Urallaan siis muun muassa pää- ja apuvalmentajan, urheilumanagerin ja pelaajakoordinaattorin viroissa toimineella Aittolalla on subjektiivistä kokemusta alasarjoista kautta linjan.

[nosto tasoitus=”vasen”]- En koe koskaan esittäneeni mitään. Volyyminappia säätelen välillä.[/nosto]

– En koe koskaan esittäneeni mitään. Volyyminappia säätelen välillä.

– Ja välillä, kun olisi pitänyt painaa mutea, on nappi mennyt täysille asti. Tunteella kun seilataan, ei se järkikään pysy koko ajan mukana, mutta olen myös kasvanut koko ajan. Todellisuus on myös, että tekemäni tuntimäärät eivät ole saaneet minusta ihmisenä aina rasituksessa ihan sitä parastakaan irti.

Aittolan polkuun kuuluu avoin keskustelu – joka on ollut yhteiskunnassa puheenaiheena viime aikoina.

– Se tapa, miten Jääkiekkoliittokin keskustelee… Asiat eivät ole hyvin. Pitäisi puhua oikeilla termeillä eikä hyssytellä.

Suorasukaista Aittolaa on kutsuttu katkeraksi, kun hän on esittänyt näkemyksiään julkisuudessa. Nämä väitteet ovat ihan höpöhöpöjuttuja.

– Oon sillee, että okei… Oon kantanut elääkseni ruumiita ja tehnyt kaikennäköisiä muita töitä ennen kiekkouraa. Mun on vaikea heittäytyä katkeraksi, kun saan tehdä ammatikseni jääkiekkoa. TUTO-ajoistakaan ei jäänyt katkeruutta, vaan puhdasta vihaa tiettyjä ihmisiä kohtaan – eikä se tule katoamaan mihinkään, kesäkuussa TUTO-läksiäiset pitänyt avoin persoona lataa.

– Läksiäisiin ilmestyi yli sata ihmistä. Tuli olo, että oon tehnyt oikeita päätöksiä. Sain mukaan elinikäisiä ystäviä ja tiettyä kunnianosoitusta. Niitä ei rahalla saa.

Mestis kuralla

Tässä tekstissä on viitattu suorasanaisuuteen, ja esimerkiksi Mestiksestä sekä TPS:stä Aittola antaa kuulua suoraan. Hänen mukaansa Mestiksen nykytila on kaukana ihanteellisesta.

– Mestis on suljettu sarja ja järjestelmäämme tapetaan parhaan mukaan. Mestis on täysin kuollut.

Toisaalta, vaikka sarja on suljettu, tarjoaa se vielä Liigan ulkopuolelle jääneille nuorille peliaikaa ja vastuuta, josta on ja on ollut iloa koko suomalaiselle kiekolle. Sarjassa ei välttämättä tarvitse pelätä esimerkiksi henkilökohtaisia virheitä niin paljon kuin vaikkapa Liigan puolella.

Toki useilla suomalaispelaajilla ei ole mitään tietoa siitä, mitä pääsarjatason karsinnat tarkoittavat. Lisäksi suljettu sarja ajaa “välikerroksen” pelaajia väkisinkin muihin maihin.

[nosto tasoitus=”oikea”]- Mestis on suljettu sarja ja järjestelmäämme tapetaan parhaan mukaan. Mestis on täysin kuollut.[/nosto]

– Sitä tulee näkymään enemmän ja enemmän. Ne pelaajat hukkaavat kehityksessä parhaat vuotensa, kun ei ole vastuuta. Mestiksessä on ulkomaalaisia pelaajia enemmän kuin aikoihin ja Liigassa on sama tila.

Suljettu sarja kolisee rajuimmin Mestis-porukoiden nilkkoihin, mutta ei sarjajärjestelmä hauska ole Liigan puolella etenkään runkosarjan loppupuolella niille porukoille, joiden saumat jatkoon ovat menneet.

– Liigankin suurin uhka on se, että se “veikkausliigamaistuu”, oma tuote ei kiinnosta. Turussa (TPS) on mamujoukkue, ei 12 ulkomaalaista tee turkulaisjoukkuetta.

Kaukalon ulkopuolella yksi Mestiksen rajuimmista epäkohdista Aittolan mukaan on se, että seurat panostavat toimistoihinsa yliampuvasti. Pelaajien asema kuulostaa epäreilulta ja eittämättä ei niin houkuttelevalta.

– Millin liikevaihdosta 100 000 euroa menee pelaajille. Seurojen toimistot maksavat enemmän kuin pelaajisto. Siinä mennään p*rse eellä puuhun. Ei toimistoa tule kattoo yksikään katsoja.

Väärään suuntaan on menty Aittolan näkemyksen mukaan kauan. Nyt persoonat puuttuvat, mutta toisaalta pelit ovat samaan aikaan kirkkaimmassa valokeilassa.

– Ei ole tuotetta tai unelmaa, mitä myydä. Ja missä ovat persoonat? Miten liitto kohteli aikoinaan Tamia (Juhani Tamminen) tai Ikaa (Lehkonen)? Ne toivat aika paljon huomiota sarjalle, mutta saivat vastapainona pelkkää v*ttuilua liitosta.

– Ovatko Maso (Lehtonen) ja Niko (Härkönen) uusia tameja tai ikoja? Heidän puolesta toivon, että ovat.

[nosto tasoitus=”vasen”]- Mua korpee se, mihin suuntaan Mestistä on haluttu viedä liiton toimesta. Mestis on Euroopassa 25-30:nneksi suosituin sarja, kanukit ovat sanoneet muutaman “ein” ennen tänne tuloa.[/nosto]

Äänekkään vaikuttajan mukaan sarjan sulkeminen ensi kaudelle oli pahin mahdollinen veto.

– Syyksi sanottiin, ettei joukkueiden tarvitse panostaa taloudellisilla riskeillä.

Tämä mahdollistaa esimerkiksi Peliittojen roikkumisen mukana. Seura ei maksa pelaajille nimeksikään.

– Peliitat on joukkue, joka pystyy tekemään asioita vieläkin köyhemmin. Kenen etu se on?

Suomalaisen pelaajakehityksenkin etu alkaa olemaan kaukana esimerkiksi kilpailullisuuden puuttumisen vuoksi.

– Mestikseen hommataan jotain pilipalijenkkejä tai romanialaisia. Mua korpee se, mihin suuntaan Mestistä on haluttu viedä liiton toimesta. Mestis on Euroopassa 25-30:nneksi suosituin sarja, kanukit ovat sanoneet muutaman “ein” ennen tänne tuloa. Kuusi-seitsemän vuotta sitten se oli urheilullisesti 10 parhaan joukossa Euroopassa, Aittola lopettaa.

Jääkiekkoliitosta, Mestiksestä ja TUTOsta ei haluttu kommentoida Aittolan väitteitä SuomiKiekko-sivustolle.

Edit 12.8. klo 12.50: Poistettu yksi kuva jutusta.

Miska Miettinen, TURKU
[email protected]