Pelaajia lomautettiin, toimitusjohtaja lähti ja yt:t piinasivat – Pelicansin maailmanmestariluotsin arjelle absurdi alku: “Me keskitytään auttamaan pelaajia”

LAHTI. Pelicansin uuden päävalmentaja Tommi Niemelän, 37, valmennusfilosofiassa jatkuva kehittyminen on kaiken pohja. Kun yksilö ei ole koskaan valmis tai tämä ei ole ikinä saavuttanut jotakin päämäärää, on se aina nälkäinen. Luotsi painottaa, että myrskyn silmässä läpi kesän ollut Pelicans on mukana kilpasarjassa, eli Liigassa, jossa joukkue haluaa kuitenkin voittaa jokaisen pelin.

– Kauden lopussa yksi joukkue nostaa käsiä pystyyn. Se on meidänkin tavoite, mutta ei me keskitytä tulokseen. Me keskitytään tekemään hommia kehityksen eteen, Lahdessa edellisen kerran kaudella 2014-15 luotsannut Niemelä filosofoi Pelicansin kotihallilla.

– Keskitymme päivittäiseen toimintaan, jossa pääsemme jatkuvaan kehittymisen tilaan. Jos onnistumme siinä, niin menestystä tulee väistämättä.

– Sitä, että onko se mestaruus nyt vai kymmenen vuoden päästä, ei osaa sanoa kukaan, koska tässä kilpailevat muutkin.

– Jatkuva kehittyminen on mielenkiintoinen asia. Siihen kuuluu se, että hommat menevät välillä vääräänkin suuntaan, vankkojen lahtelaisjuurien Niemelä hymähtää.

Mastokaupungissa vietetyn viimeisen kauden 2014-15 jälkeen valmentaja nousi Suomen nuorten U15-joukkueen luotsiksi. Siitä hän jatkoi vanhempien ja yhä vanhempien peräsimeen, ja jättipaukku tuli keväällä 2018 Pikkuleijonien huuhtoessa MM-kultaa Venäjällä. Avoimen ja iloisen oloisen Niemelän mukaan lätkävalmentajan pesti ei ole erillinen osa hänen persoonaa.

– Ihmisenä minulle kuuluu nyt oikein hyvää. Turha maailman outoa tilannetta on voivotella, vaan päinvastoin. Minä ja läheiset olemme saaneet olla terveinä, olen päässyt harrastamaan liikuntaa ja kehittämään itseäni.

– Lätkävalmennus on yksi tapa, jossa mittaan omaa kehittymistäni – se on iso intohimo. Se ei kuitenkaan ole ihmisyydestä erillinen osa. Mutta tästä ammatin uudesta haasteesta olen innoissani, vaikka lähtökohdat kauteen ovat erilaiset. Sitäkään ei auta voivotella, Niemelä viittaa uudella haasteella Pelicans-pestiin.

Helsinkiläislähtöinen luotsi ei ole ennen toiminut miesjoukkueessa päävalmentajana. Sveitsin NLA-joukkue Lausannessa hän oli kakkosluotsi viime ja toissa kaudella.

– Hienoa oli tulla takaisin Lahteen seitsemän vuoden jälkeen. Kun lähdin täältä aikoinaan, aloiteltiin täällä uudenlaista toimintatapaa junioreissa. Mahtavaa nähdä, että se on jatkanut kehittymistään.

– Oli myös helppoa tulla takaisin, kun tietää ja tuntee ihmisiä – olen oppinut tuntemaan etenkin urheilupuolen väkeä.

Jos on Pelicansin väki tuttua, niin samaa ovat Lahen kadutkin.

– Mutta aika paljon on tullut hallilla oltua. Lahtihan on hieno työläiskaupunki, jossa on oma fiiliksensä. Urheiluun täällä on mahtava ympäristö. Lahti on hyvinkin sisäänpäin kääntynyt kaupunki, tähän mentaliteettiin kestää päästä sisään. Lahtelaiset ovat ylpeitä lahtelaisuudesta, joka on siistiä. Itse haluan oppia sitä, Niemelä virnistää.

Pelicansiin palasi lahtelaisille tuttuja kasvoja muun muassa Miika Roineen ja Joonas Jalvannin johdolla.

– Olen päässyt toimimaan lahtelaisten pelaajien kanssa – siinä on havaittavissa hienoa ylpeyttä. Kotihan tämä minullekin on.

Vaikea lähihistoria – kohti valoa

Palataan ajassa menneeseen. Pelicans sukelsi viime kaudella Liigan pudotuspelipaikkojen ulkopuolelle upean talven 2018-19 ja runkosarjan kolmossijan jälkeen.

– Seurasin Liigaa ja Pelsua. Siinä oli pelillisesti kaikennäköistä hässäkkää, mutta se on nyt osa historiaa. Ja historia pitää tuntea, jotta voi oppia – mutta on vaikea sanoa tarkemmin, mitä kaikkea siellä on ollut viime kaudella, kun en ollut mukana.

Iltalehden toimittaja Sasha Huttunen twiittasi äskettäin osuvasti Niemelän Pelicans-uran alkutaipaleesta: ”Pelaajat lomautettu, toimari (Tomi-Pekka Kolu) lähti ja nyt toinen yt-kierros käyntiin. Eikä kausi ole edes alkanut.”

– En tiedä, miten jokainen pelaaja elää omaa elämäänsä, mutta yhdessä ollaan lähdetty hienosti mukaan uudenlaiseen toimintaan. Saatiin vihdoin kaikki mukaan toimintaan, dynamiikka alkaa muodostua, toukokuun alussa työnsä lahtelaisseurassa aloittanut luotsi kuittaa.

Lahden ylpeys sai koko nippunsa kasaan ensimmäisen kerran elokuun viimeisenä päivänä. Vaikka kesä on ollut melkoista turbulenssia, ei pelikaani kliseisesti sanottuna ole liitämässä turbiiniin, vaan menossa kohti parempia päiviä vahvassa myötäisessä.

– Meidän valmentajien tehtävä on ohjata pelaajia siihen suuntaan, että kaikilla olisi hyvä mieli, ja että heillä olisi hyvä mieli tulla kehittymään hallille.

Niemelä ei ajattele maailmanloppuna asioita, jotka ovat olleet elämässä läsnä joillekin kenties piinaavina seikkoina. Koronavirus sekoitti seuran arjen totaalisesti – Pelicans esimerkiksi teki viime tilikaudella tappiota puoli miljoonaa euroa.

– Totta kai asioita on pyörinyt mielessä. Mutta tämä pakottaa keksimään uudenlaisia toimintatapoja, että miten voitaisi selvitä. Eräs viisas ajattelija on sanonut, että “on ihan sama mitä tapahtuu, koska se on kuitenkin parasta, mitä juuri mulle voi tapahtua”.

– En ole täysin ostanut sitä, mutta se on aika hieno ajatusmalli. Esimerkiksi nyt lomautuksien aikana jätkät olivat enemmän yhteydessä. Se tuo varmasti jotain uutta hyvää.

Elämän haasteista ei Niemelän mukaan pidä selviytyä, vaan silloin tulee rakentaa jotakin uutta.

– Jos me koitettaisiin vaan selvitä, niin elämä olisi raskasta. Esimerkiksi jokainen hieno urheilutarina meinaa sitä, että vastoinkäymisiäkin pitää olla.

Maailmanmestari, Sveitsiin…

Kevään 2018 maailmanmestaruuden jälkeen vuotta myöhemmin Lausanne ylsi Niemelän, päävalmentaja Ville Peltosen ja kumppanien alaisuudessa NLA:n runkosarjassa kolmanneksi ja pudotuspeleissä välieriin asti. Nyt keväällä joukkue oli runkosarjan kuudes. Maailmanmestari Niemelä ei ylpisty, vaikka hän pääsi näkemään suuren ja mahtavan Sveitsin.

– Tässä ei nosteta itselleen mitään gloriaa. Palvelu on raaka sana, mutta pelaajien palvelua tämä on – se on sama, olenko Suomessa C-junnujen kanssa vai Sveitsissä NHL-pelaajien kanssa.

Sveitsistä Niemelän mieleen jäivät Liigaan verrattuna erilaiset resurssit, ympäristö ja pelaajien kokemuspohja.

– Meillä oli toistakymmentä NHL:ssä pelannutta pelaajaa. Oli hienoa päästä toimimaan ja oppimaan siitä, millä lailla he miettivät asioita – yritin auttaa, ja samalla kehittyä paremmaksi omassa jutussa. Se oli monelle silmiä avaavaa, kun koutsit auttoivat pelaajia henkilökohtaisesti. Jokaisella jätkällä oli henkilökohtainen kehityssuunnitelma.

Nuorten maailmanmestaruus on Niemelän uran isoimpia meriittejä tuloksellisesti.

– Mutta oman valmentajauran hienoimpia kokemuksia maajoukkueessa on se, miten siitä johtoryhmästä kasvoi mielenkiintoinen kokonaisuus. Siinä oli kymmenen erilaista henkilöä, jotka kasvoivat hienoiksi ystäviksi. Totta kai tulos antaa tietyn twistin.

– Vaikka emme olisi voittaneet, niin uskon, että ryhmä olisi säilynyt hyvänä. Ja sen ryhmän kehittymisen auttamisesta oon tosi ylpee.

Mystinen Pelicans

Kun Niemelältä kysyy, että ”minkälainen sinun, tai teidän Pelicans on”, painottaa luotsi heti erästä painavaa seikkaa.

– Ei millään muotoa minun, vaan meidän – organisaation, seuran. Uskon vakaasti ryhmätoimintaan, yhdessä tekemisestä saa isosti energiaa.

Kuten jo aiemmin tässä jutussa on todettu, Pelicansissa ei keskitytä tulokseen, vaan paremmaksi tulemiseen.

– Se poistaa jännityksen ja antaa valtavan määrän energiaa. Jos jokainen kehittyy paremmaksi tulemiseen, ei ole olemassa ylärajaa. Jos keskitymme tuloksiin, tulee katto jossain vastaan.

Kun se katto tulee vastaan meriitin jos toisen saavuttamisen myötä, tekemisen laatu kärsinee. Osa saattaa olla saavuttanut kaiken, osa ei ehkä mitään. Pelicansissa tämä näkyisi taatusti, kun joukkue koostuu kokeneista liigapelaajista, maajoukkueissa pelanneista miehistä tai vasta liigauriaan aloittelevista nuorista.

Joukkueen sisällä yhteisöllisyyden rakentaminen on yksi teema ja se kestää koko kauden.

– Sen rakentuminen on meistä kaikista kiinni – miten eletään kaukalossa, kopissa, aitiossa ja reissuilla. Koko Pelicansin kiekkoyhteisö Juniori-Pelicansia myöten on tosin ollut hyvin tiivis, Pelicansin liigajoukkue lippulaivanaan. Pelaajapolku on ollut hyvällä mallilla.

Lahtelaisjoukkue sai harjoituskaudelleen elokuun lopulla lentävän lähdön. Ex-lahtelaisten Brad Lambertin, Miska Siikosen ja Severi Lahtisen JYP kaatui Äänekoskella 5-2.

– Oli hienoa nähdä, että nuoret taistelijamme pelasivat ennakkoluulottomasti. Vähän jopa yllätyin, JYPillä oli pelejä alla, meillä ei. Se oli pelillisesti tasainen suoritus meiltä, erikoistilanteissa he olivat vaarallisempia.

– Mutta olen tosi iloinen ja ylpeä siitä, miten jätkät pelasivat. Sitä raikkautta ja halua osoittaa oli kiva seurata. Organisaation sisällä on kilpailutilanteita, nuorten toimesta vanhempia pelaajia kohtaan. Jatkuvan kehittymisen lähtökohta on sekin, että omassa arjessa saa kilpailla.

Siitä on piskuisen oloisen Pelicansin hyvä jatkaa kohti toivottavasti lokakuussa alkavaa kautta.