”Ovat kova puheenaihe” – yksi kuuma kysymys sai luun MM-kisojen nuorimpiin työntekijöihin kuuluvan Juhon, 22, kurkkuun, mutta mitä tehdä Liigan yleisömäärille?

HELSINKI. Lappeenrannasta ponnistanut selostajalupaus Juho Kokko on monelle jääkiekkoliigan ja Mestiksen sekä rallin MM-sarjan seuraajalle tuttu ääni. Vasta 22-vuotias C Moren kultakurkku kuuluu taatusti MM-jääkiekon nuorimpiin työntekijöihin.

Nykyinen jyväskyläläinen teki viime viikonloppuna visiitin kesken MM-kisojen rallin puolelle. Hän pääsi selostamaan pistekärki Kalle Rovanperän sensaatiomaisen voiton suomalaisille. Voitto oli vuonna 2000 syntyneelle toisen polven kuskille jo kolmas putkeen.

Kumpi Suomessa on kovempi sana, MM-kisojen B-lohkon kärjessä viilettävä Leijonat vai Rovanperä?

– Haha! No siis, on vaikea sanoa. Molemmat ovat tällä hetkellä erittäin kova puheenaihe. Ainakin Twitterissä nämä olivat top-listoilla. Meidän suomalaisten täytyy olla ylpeitä siitä, että useassa eri lajissa on kansainvälisellä huipulla toimivia urheilijoita, Kokko miettii.

– Rallilähetyksessä tuli sanottua sunnuntaina, että näistä pitää pystyä nauttimaan, koska mikään ei ole itsestäänselvyys. Näissä on aina jotain unohtumatonta.

– Mutta kysymykseesi, paha sanoa! Molemmat ovat yhtä kovia.

Unelmaa voi elää myös kaukalon ulkopuolella

Jyväskylän yliopistossa journalismin opintojen ensimmäisen vuoden opinnot purkkiin saanut Kokko ei ole kuullut vinoilua iästään MM-turnauksessa, johon hän on vielä kovin nuori – ja ensikertalainen.

– Ei ole vastaan tullut kommenttia iästä, vaikka junnuosastoa taidankin olla. En ole ikinä kuullut vinoilua, joka paikassa on otettu hyvin vastaan, MTV:n 22-vuotias kiittelee.

Kokko tekee pelien erätauoilla ja niiden jälleen live-haastatteluita. Minkä kieliset pelaajat ovat vaikeimpia haastateltavia?

– Pitää hetki miettiä… Tässä turnauksessa ei ole ollut haasteita, eikä tule oikein aiempiakaan mieleen. Ehkä kaikessa metelissä vaikeinta on kuuluvuus. Musiikit soivat taustalla, tuossa tehdään haastatteluita, Kokko sanoo ja osoittaa kaukalon laidalle katsomoiden kupeeseen.

– Ja monipuolisesti pääsee tekemään. Kiitollinen olen vastuusta, mitä Maikkarilta on eri tuotannoista saanut.

MM-kotiturnauksessa työskentely on Kokolle tämän sanojen mukaan pienen pojan unelma. Unelmaa voi siis elää kiekkorutistuksessa pelaajat kaukalossa, joukkueiden taustat vaihtoaitiossa ja kaikki muut turnauksen mahdollistavat.

– Edellisten kotikisojen aikaan olin 13-vuotias. Silloin tällainen tuntui tosi kaukaiselta haaveelta.

Mutta kotikisakomennus oli silloin jo mielessä?

– Oli! En tietenkään ollut niin nuorena tehnyt alaan liittyviä juttuja.

– Vähän joutui nipistämään, kun tulin tänne ensimmäisen kerran – ”tämä onkin totta!”. Oli se aika ikimuistoinen hetki – yksi niistä, mitä ei ikinä unohda. Saa kokea tällaiset kotikisat, tosi etuoikeutettu juttu.

Suomi ei pelaa Helsingissä, mutta se ei Kokon vauhtia hidasta.

– Mulla on ollut aina sellainen ajatusmalli, että kunhan vain saa tehdä tätä. En rankkaa mitään (joukkueita mielijärjestykseen), Kokko vakuuttelee naama peruslukemilla.

Helsingin-lohko on tarjonnut upeita tunteita ja hetkiä pääasiassa sveitsiläisten, saksalaisten ja slovakialaisten fanien ja Sveitsin sekä Saksan liidon myötä. Mikä on Kokon lyhyen uran ikimuistoisin hetki?

– Voi olla, että joudun hetken miettimään tätä…

– Niitä on monta. Mutta toivon, että unohtumattomin on vielä tulossa.

– Kyllä ne kaikki ensimmäiset selostustyöt, ekat liigapelit, MM-rallit ja nyt ekat arvokisat ovat sellaisia.

– Ja ekat formulaselostukset Indianapolis 500:n parissa 18-vuotiaana. Se on mielestäni maailman hienoin moottoriurheilukilpailu. Ja voi näihin laskea alan kouluun pääsynkin.

– Kysy uudestaan uran jälkeen!

No onko lappeenrantalaislähtöiselle Imatran Ketterän selostettu Mestiksen mestaruus unohtumaton juttu, vai haluaisinko sen unohtaa?

– Hah! Ei ole ollut mitään tunnesidettä kumpaankaan seuraan – SaiPaan tai Ketterään.

Kokon ammatti on siinä mielessä oman pinnansa vaativa, että palautetta voi tulla mistä vaan – ja yleensä ne tulevat virheistä, jotka ovat tietenkin inhimillisiä. Ovatko koulukaverit antaneet palautetta yliopiston penkillä?

– Ei oikeastaan. On ollut ilo päästä verkostoitumaan. Hienoa maailmaa! Näen, että koulu on kehittänyt mua tässä työssä, jalat maassa pitävä Kokko miettii.

Tappara taas mestariksi?

Kun Kokko selosti viime kaudella noin 50 liigapeliä, on hän sarjan asiantuntija.

Aloitetaanpa kiperällä: Löytyykö tuoreelle Suomen mestarille Tapparalle vastusta ensi kaudella?

– Tämä on klassinen – mitä sanoo nyt, niin keväällä näkee sen, miten väärässä olin.

– On vaikea nimetä heille ykkösvastustajaa, kun ei olla niin pitkällä vielä (joukkueiden rakentamisessa ja vastaavissa). Huippupelaajia on vapaana, joten ei pysty näkemään sitä, keitä jää Suomen markkinoille. Mutta kyllähän HIFK:lta odotetaan parempaa.

– Syyskuun aikana tiedetään paremmin. Maailma ja jääkiekkomaailma on muuttunut, joten on mahdotonta tietää, keitä pelaajia täällä on syksyllä mukana. Ei Tappara helpolla tule pääsemään.

Yleisömäärät romahtaneet MM-kisojen ulkopuolella

Kokko osaa paljasjalkaisena eteläkarjalaisena vastata taatusti siihen, että miten SaiPan jatkuva Liigan pudotuspeleistä karsiutuminen ja Ketterän ainainen Mestiksen ja Suomen Cupin voittaminen näkyvät näiden fanien olemuksessa ja katukuvassa?

– Ketterälle mestaruus on vähimmäistavoite, mutta itseäni kiinnostaa se, miten sinne saadaan yleisöä – runkosarja oli mitä oli sen suhteen. Aika paljon huolestuttaa se, ettei finaaleissakaan halli ollut loppuunmyyty.

Kokko puhuu kyllä asiaa. Ketterän kotiotteluiden yleisökeskiarvo 412 oli Mestiksen runkosarjan vasta yhdeksänneksi paras.

– Ihmiset olivat ehkä varpaillaan koronan kanssa.

Eli vastaus jutun kirjoittajan edelliseen kysymykseen on se, että Imatralla jatkuva mestaruuksien voittaminen – toisin sanoen katon saavuttaminen – on saanut fanien mahat täyteen?

– Tuota mietin itsekin! Urheilullinen puoli toimii, mutta miten seuraa viestitään ja markkinoidaan. Imatran pitäisi löytää keinoja toiminnan luomiseen koko kauden ajaksi.

SaiPa on tavallaan siinä mielessä hyvässä tilanteessa, että fanit saavat seurata muutakin arkea kuin pelejä vesi kielellä.

– Heidän halliprojekti polkee mun käsittääkseni paikallaan, kun lisätietoja ei ole ainakaan korviini kantautunut. Seuraava kausi on vedenjakajakausi, joukkuepelaamisen pitää osua kohdalleen. Moni pelaaja meni maajoukkueeseen asti, mutta fakta on se, että urheilussa kilpaillaan menestymisestä.

– Imatralla on se rooli, pelaajien kehitysseura. Ikävä kyllä en näe, että siellä voi pelata liigakiekkoa ihan hetkeen. Se tulee vastaan jo hallissa – kapasiteetti 1200.

Kokolle realiteetit eteläkarjalaisena ovat siis tiedossa.

– Päävalmentaja Pekka Virran kakkoskaudella pitää tulla ihan jotain muuta kuin jumbosijan paikat. Ei Lappeenrannassa toiminta ollut hirveän vahvaa ennen koronaakaan.

Muokattu 24.5. klo 14.38 otsikon muotoilua ja sanajärjestystä.