Pelaajauransa kaudella 2017-18 päättynyt Jarkko A. Immonen kertoo Jääkiekon Pelaajayhdistyksen tiedotteessa olleensa pitkään peliriippuvainen.

Entinen keskushyökkääjä kertoo avoimesti hävinneensä pelaamalla noin miljoona euroa.

– Tienasin 7000 euroa kuussa käteen, mutta silti minun piti ottaa lainaa pelaamiseen. Se kertoo, että peliongelma oli iso. Summat olivat oikeasti isoja ja olen hävinnyt pelaamiseen noin miljoona euroa. Hyvistä palkoista käteen on jäänyt pieni summa velkaa.

– Kaikki alkoi nettipokerista, mutta sen pelaaminen oli liian hidastempoista. Siirryin nettikasinoiden rullapeleihin ja alkuun se oli pelikavereiden kanssa hauskaa pelaamista pienillä summilla. Kun palkkataso alkoi nousta, samalla nousi panokset. Sitten pelaaminen alkoi lähteä käsistä, Immonen kertoo.

Immosen pelaaminen pysyi vuosien ajan salassa, eivätkä läheisetkään tienneet tilanteen vakavuutta. Lopulta KooKoossa pelatessaan osa hyökkääjän palkasta alkoi menemään ulosottoon.

– Mentaliteetti oli pitkään se, että kaikki tappiot pitää voittaa takaisin. Kerran voitin 24 000 euroa ja jaoin siitä muutamia tonneja läheiselleni. Hain vielä pitkään jackpotia, jolla voisin kuitata kaikki velat. Sitä voittoa ei ikinä tullut.​

Immonen eli pitkään kaksoiselämää

Immoselle viimeinen niitti oli se, kun vaimo halusi nähdä miehensä tiliotteen.

– Sitten tiesin, että peli on menetetty. Elin noin 10 vuotta kaksoiselämää ilman, että kukaan tiesi. Kaikki näkivät vain sen kulissin. Se on jopa sairasta, miten hyvin pystyin pelaamaan hyvällä tasolla ja pitämään kulissia yllä.

Lopulta Immonen päätti hankki apua. Hän oli yhteydessä Pelaajayhdistyksen toiminnanjohtajana toimineeseen Jarmo Saarelaan. Immoselle tarjottiin avominnehoitoa ja hän suostui hoitoon, joka kustannettiin Jääkiekkoilijoiden Koulutus- ja Ammatinedistämissäätiön kautta.

– En ole ylpeä peliriippuvuudesta. Sitä pidetään yleisesti heikkoutena, vaikka se onkin sairaus. Lätkämaailmassa on ollut sellainen ilmapiiri, että pitää olla kovis, eikä saa näyttää heikkouksia.

– Tärkeintä on päästä puhumaan asiasta, eikä se ole maailmanloppu. Peliriippuvuus on asia, mihin voi vaikuttaa ja minkä voi estää. Puhuminen on vaikeaa, mutta se auttaa todella paljon, Immonen huomauttaa.