Liigan kausiennakko – sijat 6-1: Kuka pystyy pysäyttämään HIFK:n?

Liiga-kausi 2023-2024 lähestyy kovaa vauhtia. Kiekko putoaa jäähän ensimmäisen kerran Raumalla tiistaina 12.9., kun Lukko kohtaa HPK:n.

Ennen kauden alkua SuomiKiekko ennakoi tuttuun tapaan tulevaa Liiga-kautta. Tässä artikkelissa käydään läpi joukkueet, jotka sijoittuvat näkemyksemme mukaan sijoille 1-6. Toisin sanoen joukkueet, jotka pääsevät suoraan puolivälieriin.

6. TPS

TPS:n viime kausi päättyi isoon pettymykseen, kun joukkue jäi puolivälierien ulkopuolelle. Maalinteko oli turkulaisille valtava ongelma läpi runkosarjan. Kauden päätteeksi päävalmentaja Petri Ahokas saikin lähtöpassit, ja uudeksi valmentajaksi palkattiin KalPassa loistavaa jälkeä tehnyt Tommi Miettinen.

Kesän aikana TPS on vahvistunut, etenkin hyökkäyksen osalta. Markus Nurmi teki Turussa huimaa jälkeä, ennen kuin lähti tavoittelemaan uraa NHL:ssä. Nyt sisukas maalintekijä on tehnyt paluun. Petrus Palmun viime kausi Ruotsissa oli vaikea, mutta Jukureissa hän iski 59 otteluun 59 pistettä kaudella 2021-22. Voidaanko häneltä odottaa samanlaista dominointia nyt Turussa?

TPS:n hyökkäyksen ulkomaalaisvärväykset eivät ole aivan yhtä kovaa luokkaa. Linus Fröberg on pelannut pitkän uran SHL:ssä, mutta sentteri on saavuttanut 30 tehopisteen rajapyykin vain kerran urallaan. Laitahyökkääjä Aidan Dudas puolestaan kiekkoili viime kaudella AHL:ssä iskien 72 matsiin tehot 12+18=30.

Turkulaisten oman pään uudeksi isännäksi on pestattu kokenut Oliver Lauridsen. Tanskan maajoukkueesta tuttu peruspakki on aiemmin urallaan nähty Jokereiden KHL-joukkueessa ja Malmön riveissä SHL:ssä. Casimir Jürgens on puolestaan nimekäs kotimainen värväys. Hän tuo niin ikää arvokasta kokemusta joukkueeseen voitettuaan kaksi mestaruutta peräkkäin Tapparassa. Kiekollista osaamista pakistoon tuo Emil Johansson. Viime kaudella ruotsalainen iski Sportissa 43 otteluun vahvat tehot 7+17=24.

Ainoastaan maalivahtiosastolla TPS on merkittävästi heikentynyt viime kaudesta. Lassi Lehtinen on lähtenyt, ja hänen valtaviin saappaisiinsa astuu 24-vuotias Filip Lindberg. Viime kausina suomalaislupauksen pelit ovat jääneet todella vähiin AHL:ssä. Kahden kauden aikana matseja kertyi hänen tililleen vain 26 kappaletta. Viime kaudella torjuntaprosentti oli 89,6. Turussa Liigan eliittivahti on vaihtunut jokerikorttiin.

Vanhoista pelaajista erityistarkkailuun kannattaa ottaa Ruben Rafkin, Aarne Intonen ja Viljami Marjala. Rafkinilla on potentiaalia nousta yhdeksi Liigan johtavista kiekollisista puolustajista, mutta toistaiseksi erinomainen työkalupakki ei ole näkynyt tehopisteissä. Intosen kohdalla voi sanoa samaa. Tehot ovat jääneet vaisuiksi, vaikka taitojensa puolesta hän on ehdottomasti kärkiketjujen pelaaja. Jos ura ei lähde lentoon Turussa, olisiko aika vaihtaa maisemaa? Marjala taas on selvästi nuorempi lupaus. Vikkeläjalkainen hyökkääjä on säväyttänyt harjoituspeleissä ja esiintyi viime kaudellakin lupauksia herättävästi. Hän pelasi 15 ottelua tehoin 4+5=9.

TPS pystyy kasaamaan helposti neljä laadukasta hyökkäysketjua ja kolme tasapainoista pakkiparia, vaikka puolustuksessa ei liikaa kiekollista osaamista olekaan. On kuitenkin iso kysymysmerkki, miten päävalmentaja Miettinen saa muovattua viime kauden floppijoukkueesta menestyvän ja maaleja tekevän ryhmän. Myös maalivahtiosasto on potentiaalinen murheenkryyni. Ei olisi yllätys, jos TPS hankkisi lisää leveyttä tolppiensa väliin loppuvuodesta, kun kisa pudotuspelipaikoista alkaa koventua. Näistä syistä emme usko TPS:n yltävän korkeammalle, vaikka suoraan pudotuspelipaikkaan uskommekin.

5. Kärpät

Kärppien viime kausi päättyi totaaliseen mahalaskuun. Joukkue pullahti ulos kuuden parhaan joukosta, ja KooKoo lähetti säälipleijareissa oululaiset aikaiselle kesälomalle. Ratkaiseva peli päättyi 0-5 tappioon kotiyleisön edessä.

Paperilla Kärpät on edelleen todella vahva. Joonas Kemppainen ja Peter Tiivola ovat erinomaisia kahdensuunnan senttereitä. Joose Antonen, Teemu Turunen, Trevor Mingoia ja Julius Junttila ovat jo meritoituneita pistelinkoja Liiga-tasolla. Pakistossa Miika Koivisto, Tommi Kivistö ja Atte Ohtamaa ovat EHT-tason pelureita. Myös ykkösvahti Niclas Westerholm on päässyt useasti näyttämään kynsiään Leijonissa.

Liiga-yleisölle täysin uusina niminä joukkueeseen liittyvät hyökkääjä Connor Bunnaman ja puolustaja Martin Jandus. Jandus on pelannut koko aiemman uransa kotimaassaan HC Sparta Prahan joukkueessa ja iski viime kaudella ennätystehonsa 4+15=19. Hän tuo kärppäpakistoon leveyttä kolmen tähtinimen takana. Bunnaman puolestaan saapuu Ouluun AHL:stä. Viime kaudella 25-vuotias hyökkääjä iski 61 ottelussa tehot 16+7=23. Kärppien hyökkäyksestä löytyy paljon isoja nimiä, joten ”AHL-arvan” onnistuminen ei ole keskeistä oululaisten menestyksen kannalta. Apu maalintekoon olisi kaivattua, ja sitä Bunnaman ainakin paperilla tuo.

Kärppien kohdalla on kaksi isoa kysymysmerkkiä. Ensimmäinen niistä on valmennus. Viime kaudella päävalmentaja Lauri Marjamäki näytti ilottomalta, mikä vastasi myös Kärppien esiintymistä jäällä. Marjamäki saapui Ouluun kovien puheiden saattelemana ja hän piti itseään seuran pelastajana vaikeiden aikojen jälkeen. Arki oli kuitenkin tylyä, eikä Marjamäen puolustuspainotteinen pelitapa saanut kiitosta pelaajilta, faneilta eikä edes voittojen muodossa itse lajilta. Onko Marjamäellä kykyä uudistaa pelitapaansa ja itseään johtajana, vai olisiko lyhyt paussi kiekosta oikea ratkaisu huippuvalmentajalle?

Toinen kysymysmerkki on maalivahtiosasto. Niclas Westerholm hankittiin Ouluun ykkösvahdiksi, mutta viime kauden lopussa hänen otteensa olivat heikot ja vastuu jäi syystäkin vähäiseksi. Neljässä runkosarjaottelussa Westerholmin torjuntaprosentti oli 83,33. Niklas Kokko on puolestaan todella lupaava maalivahti, mutta onko 19-vuotiaasta nuorukaisesta kantamaan Kärppiä, jos Westerholmin peli yskii?

Viime kaudella näytti pahasti siltä, että Kärppien dynastia on tullut päätökseensä. Joukkueen runkopelaajilla alkaa olla runsaasti ikää, eikä Marjamäen pelitapakaan johtanut hyviin lopputuloksiin. Kärppien rosteri näyttää jälleen erinomaiselta, mutta onko mikään juuri muuttunut viime kaudesta? Näin ollen Kärpät jää rankingissamme viidennelle sijalle.

4. Ilves

Tampereella ei nähty viime kaudella Ilveksen ja Tapparan välistä unelmafinaalisarjaa, mutta tupsukorvien kausi päättyi silti onnellisesti pronssimitalijuhliin. Kesän aikana joukkue on uudistunut, kun avainpelaajista Petri Kontiola, Henrik Haapala, Marek Langhamer, Jyrki Jokipakka, Tommi Tikka ja Balazs Sebok ovat siirtyneet muualle.

Ilveksen maalivahtiosasto on erittäin mielenkiintoinen. Odotettu ykkösvahti on 31-vuotias Jonas Gunnarsson, joka on pelannut viime vuodet HV71-paidassa varsin keskinkertaisin tilastoin. Viime kaudella hän pelasi vain 13 SHL-ottelua torjuntaprosentilla 90,4. Jakub Malek on ruotsalaiselle hyvä kirittäjä. Tshekkivahti pääsi jo viime kaudella isoon rooliin pudotuspeleissä, kun Langhamer oli loukkaantuneena. Kolmosvahdin roolissa nähdään Patrik Hamrla, toinen huippulupaus Tshekistä. Viime kaudet Hamrla on pelannut QMJHL:ssä. Maalivahtikolmikosta kukaan tuskin yltää lähellekään Langhamerin tasoa.

Ilveksen puolustus on taas vahvistunut viime kaudesta. Ulkomaalaistähdet Les Lancaster ja Dominik Masin saatiin pidettyä tampereella. Heistä etenkin Lancasteria kannattaa pitää silmällä. Jenkkipakki loisti viime kaudella paikoitellen siihen malliin, ettei 50 tehopisteen rajapyykki ole hänelle mahdottomuus, jos kehitys vain jatkuu. Ulkomaalaistähtien lisäksi Arttu Pelli tuo pakistoon lisää kiekollista osaamista, ja peruspakkien rooleissa nähdään Niklas Friman, Jarkko Parikka ja Otto Latvala. Mielenkiintoinen värväys on 21-vuotias Joni Jurmo. Isosta kropastaan huolimatta Jurmo on liukasliikkeinen puolustaja, jolta löytyy myös kiekollista rohkeutta. Nähdäänkö nuorelta puolustajalta ensi kaudella todellinen läpimurto Liigaan?

Tupsukorvien hyökkäyksessäkin nähdään tshekkiosaamista. Simon Stransky ja Petr Kodytek ovat CHL-pelien perusteella kotiutuneet uuteen seuraansa erinomaisesti, kun kaksikko komeilee kolmen pelatun ottelun jälkeen lähellä sarjan pistepörssin ykköspaikkaa. Jeremy Gregoire puolestaan pelaa Ilveksessä pätkäsopimuksella. Viime kaudella kanadalaishyökkääjä iski Vienna Capitalsissa tehot 14+21=35. Kanadalaisen onnistuminen on lisäplussa, mutta sen varaan joukkuetta ei ole rakennettu.

Ilveksen hyökkäyksestä löytyy runsaasti myös suomalaisosaamista. Mielenkiintoisimmat nimet ovat Oula Palve, Matias Mäntykivi ja Joona Ikonen. Palveella on allaan todella vaikea kausi Ruotsissa. Onko hänestä vielä 50 tehopisteen ykkössentteriksi Liigassa? Jos ei ole, niin ei hätää. Mäntykivestä voi olla. Viime kaudella pehmeäkätinen Mäntykivi takoi 33 pistettä, mutta hänellä on vielä potentiaalia nostaa tasoaan roimasti. Ikonen puolestaan pussitti 23 häkkiä. Kolkutellaanko ensi kaudella jo 30 maalin rajapyykkiä, vai oliko viime sesonki suonenveto?

Ennakoimme Ilvestä runkosarjassa neljännelle sijalle. Joukkueen maalivahtiosasto on heikentynyt selvästi viime kaudesta, mutta muilla osa-alueilla tupsukorvat ovat ottaneet isoja edistysaskeleita. Päävalmentaja Antti Pennasen merkitystäkään ei voi liioitella. Onkin todennäköisempää, että Ilves yllättää odotuksemme positiivisesti kuin negatiivisesti.

3. Tappara

Kaksi Suomen mestaruutta ja yksi CHL-mestaruus ei ole hullumpi saldo kahdelta viime vuodelta. Nyt Tapparassa puhaltavat kuitenkin muutoksen tuulet, kun vanha kaarti on väistynyt. Päävalmentaja Jussi Tapola siirtyi Sveitsiin ja runkopelaajista Kristian Kuusela ja Jukka Peltola ovat siirtyneet kiikkustuoliin eläkepäiviä viettämään.

Uusi päävalmentaja Rikard Grönborg vie kirvesrintoja uuteen suuntaan. Jatkossa Tapparan voi odottaa olevan nopeampi ja aktiivisempi. Uusi sähäkämpi pelityyli voi kuitenkin viedä hetken aikaa, ennen kuin joukkue sen sisäistää.

Tappara on kokenut kesällä isoja menetyksiä. Niko Ojamäki, Jori Lehterä ja Waltteri Merelä ovat siirtyneet uusiin ympyröihin. Paikkaajiksi hyökkäykseen on hankittu Nick Baptiste, Carter Camper, Nick Halloran ja Radek Muzik. Baptiste on jo takonut kovia tehoja CHL-peleissä, mutta silti ulkomaalaisvahvistuksista mielenkiintoisin nimi on Camper. Hän on takonut urallaan kovia tehoja AHL:ssä ja SHL:ssä. Viime kausi ei ollut jättimenestys, mutta silti Camper takoi Leksandissa 41 otteluun tehot 13+14=7 ja Zugissa kahdeksaan matsiin 2+3=5.

Puolustuksessa Tapparan ykköstähti on Otto Leskinen. 26-vuotias pakki takoi viime Tampereen vierailullaan kymmeneen otteluun tehot 4+4=8. Pudotuspeleissä hän paukutti puolestaan 15 matsiin tehot 4+6=10. Leskinen on liian hyvä pelaaja Liigaan, mutta NHL-portit eivät Montrealissa kunnolla auenneet, vaikka suomalaispakki loistikin AHL:ssä. Toisessa seurassa tarina olisi voinut olla toisenlainen.

Tapparan maalissa jatkaa Christian Heljanko. Viime kaudella runkosarja oli huippuvahdille vaikea, mutta CHL:ssä ja pudotuspeleissa Heljanko oli maagisessa iskussa. 12 CHL-matsissa hänen torjuntaprosenttinsa oli 95,1. Pudotuspeleissä vastaava lukema oli 93,5. Jälleen kerran Heljanko taistelee Liigan parhaan maalivahdin tittelistä.

Tapparan mestarijoukkue on menettänyt monia palasia valmentajasta lähtien. Ensi kauden menestys riippuu paljon uusista ulkomaalaisvahvistuksista. Vaikka kaikki heistä eivät onnistuisikaan, on Tapparaa nähdä kaukana Liigan kärjestä. Joukkueesta löytyy yhä monia EHT-tason tähtiä. Ensi kaudella odotammekin Tapparan nappaavan kotiedun pudotuspeleihin ja sijoittuvan kolmanneksi.

2. Pelicans

Pelicans sijoittui viime kaudella sensaatiomaisesti hopealle. Useat nuoret pelaajat ottivat isoja kehitysaskeleita, ja päävalmentaja Tommi Niemelä sai hienosti iskostettua pelitavan koko joukkueeseen. Ensi kaudelle odotamme Pelicansille vielä kovempaa menestystä runkosarjassa.

Pussinokat menettivät kesän aikana useita runkopelaajiaan. Patrik Bartosak, Lukas Jasek, Teemu Eronen, Anton Mylläri, Ben Blood, Topias Vilén, Peter Andersson, Tyler Kelleher ja Joni Ikonen vaihtoivat maisemaa. Tästä huolimatta Pelicans on selvästi vahvistunut viime kaudesta.

Pelicansin isoin hankinta on Ryan Lasch. Jenkkitaiturista puhutaan paljon, mutta häntä on mahdotonta kehua liiaksi. Lasch pystyy kääntämään syötöillään hitaista suorista hyökkäyksistäkin vaarallisia maalipaikkoja. Ylivoimalla hän on virtuoosi vailla vertaa. Lasch tuo joukkueensa erikoistilannepelaamiseen omat kuvionsa, ja hän onkin käytännössä pelaajan lisäksi ylivoimavalmentaja. CHL:ssä Lasch on iskenyt kolmeen otteluun tehot 3+4=7.

Lahtelaisten pakiston isoimmat hankinnat ovat Michal Jordan ja Filip Kral. Jordan on Liiga-tasolla ylivoimainen oman pään isäntä. Kokeneella tshekillä olisi enemmänkin annettavaa kiekolliseen peliin, mutta hänen puolustus ensin -asenteensa tuntuu rajottavan peliä hyökkäysalueella. Kral tuo puolestaan Pelicansiin paljon kaivatun viivapelotteen.

Pakistoon hankittiin myös uusi suomalaisvahvistus, kun Kasper Puutio siirtyi Lahteen KalPasta. Harjoituspeleissä Puution taso on kuitenkin heitellyt ankarasti. Lahtelaisten onneksi Petteri Riihinen on ottanut kesän aikana isoja kehitysaskeleita, ja harjoituspelien perusteella hänellä on enemmän rohkeutta osallistua hyökkäyspeliinkin. Riihinen voi paikata kiekollista aukkoa, jos Puution peli ei asetu uomiinsa.

Hyökkäykseen uutta verta tuovat Patrik Carlsson ja Lubos Horky. Carlssonin yhteispeli Laschin kanssa on kaunista katsottavaa, mutta Horky ei ole vielä päässyt sisään uuteen ympäristöönsä. Tshekkitähdellä on kaikki työkalut nousta hyväksi maalintekijäksi Liigassa, mutta tällä hetkellä turhautuminen näkyy kauas.

Pelicansista on nostettava esiin myös Aatu Jämsen. Räppäri on vaihtanut kesän aikana hiustenväriään vaaleaan ja kirkkaampaan suuntaan, ja samalla hänen pelinsäkin on piristynyt. Jämsen on erinomainen kiekonsuojaaja ja kikkailija, joka on CHL-peleissä pistänyt vastustajat jatkuvasti ahtaalle. Hän voi hyvinkin olla yksi Liigan ensi kauden valovoimaisempia ja näyttävimpiä yksilöitä.

Lahdessa on kasattu kaikkien aikojen Pelicans-joukkue. Nyt lahtelaiset eivät pääse yllättämään ketään, vaan odotukset ovat katossa. Odotammekin Pelicansin yltävän runkosarjassa kakkospaikalle asti.

1. HIFK

HIFK:n viime kausi oli pomppuinen. Joukkueen maalintekopeli oli kirottu, ja mediassa spekuloitiin pitkään päävalmentaja Ville Peltosen potkuilla. Ennen kauden alkua hehkutettu joukkue olikin monen asiantuntijan mielestä yhtäkkiä täynnä kolmoskentän pelaajia. Lopulta joukkueen onni ja suunta kääntyivät, ja HIFK ylsi pronssipeliin asti.

Viime kaudesta HIFK:n joukkue on vain vahvistunut. Alkukaudesta maalivahtitandemi on Roope Taponen – Niko Hovinen. Jos Taponen parantaa yhtään viime kaudesta, hän voi olla koko Liigan parhaan maalivahdin lisäksi myös sarjan arvokkain pelaaja.

Helsinkiläisten pakisto on uusiutunut rankasti viime kaudesta – ja suunta on ollut positiivinen. Uusina pelaajina seuraan ovat tulleet sisään Petteri Lindbohm, Tony Sund ja Luke Martin. Entuudestaan joukkueesta löytyvät jo Ilari Melart, Johan Motin ja Otto Salin, joka saattaa hyvinkin olla yksi Liiga-kauden nuorista sensaatioista. Pakiston tasosta paljon kertoo se, ettei superlupaus Aron Kiviharju todennäköisesti mahdu pelaavaan kuusikkoon.

HIFK:n hyökkäykseen uusina vahvistuksina liittyvät Jori Lehterä. Leo Komarov, Joni Ikonen ja Joonas Rask. Kun isoimmat tähdet Eetu Koivistoinen, Kristian Vesalainen ja Iiro Pakarinen jatkavat, saa HIFK jalkeille kaksi hirmuista hyökkäysketjua, joista muut seurat voivat vain haaveilla.

Kaikki osa-alueet ovat HIFK:lla viidessä tähdessä. Tai melkein kaikki.

Päävalmentajana Peltonen on vielä testaamatta. Antaako hän HIFK:lle samanlaista etua kuin Pennanen antaa Ilvekselle tai Niemelä antaa Pelicansille?

Paperilla HIFK on selvästi Liigan vahvin joukkue. Viime kaudella maalinteko oli vaikeaa, mutta tähän on löydetty siirtomarkkinoilta paras mahdollinen lääke Lehterän muodossa. Ilman isoja loukkaantumisia tai pelitavallisia ongelmia HIFK:ta on vaikea nähdä missään muualla kuin Liigan kärkikahinoissa. Meidän papereissamme helsinkiläiset ovat ykkösenä.